Tässä osiossa esitämme ilmastonmuutokseen liittyvä tärkeimpiä kysymyksiä ja vastauksia.


Mikä on ilmasto ja miten se eroaa säästä?

Ilmasto tarkoittaa sään tilastollisia ominaisuuksia pitkällä aikavälillä. Sää on ilmakehän tila tietyssä paikassa tiettynä ajankohtana esimerkiksi kosteuden, lämpötilan, tuulen ja paineen osalta. Ilmasto kuvaa alueen keskimääräisiä oloja monen vuoden ajalta, kun taas sää kuvaa olosuhteita paikallisella tasolla lyhyellä aikavälillä. Ilmaston ja sään keskeisin ero on aika.

Takaisin kysymyksiin


Mikä on ilmastonmuutos?

Ilmastonmuutos tarkoittaa muutosta vuosikymmenien tai vieläkin pidemmän ajan tilastollisessa jakaumassa. Termillä viitataan sekä maapallon luonnollisten olosuhteiden että ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin ilmastossa. Ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksessa ilmastonmuutos määritellään sellaiseksi muutokseksi ilmastossa, "joka aiheutuu maapallon ilmakehän koostumusta suoraan tai välillisesti muuttavasta ihmisen toiminnasta ja joka ylittää ilmaston luonnollisen vaihtelun vertailukelpoisten ajanjaksojen kuluessa." 

Takaisin kysymyksiin


Miten ilmaston muutos, vaihtelu ja lämpeneminen liittyvät toisiinsa?

Ilmaston vaihtelu tarkoittaa päivittäin ja vuodenajoittain esiintyvien eri sääilmiöiden luonnollista vaihtelua. Vaihtelua on aina ollut, ja se jatkuu, vaikka ilmasto muuttuu ihmisen toiminnan aiheuttamien ylimääräisten muutosten seurauksena. Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa ihminen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, jossa maapallon lämpötila kohoaa. 

Takaisin kysymyksiin


Mistä tiedämme, että ilmasto muuttuu? Entä millainen ilmasto on tulevaisuudessa?

Ilmastomalleilla luodaan ilmastoskenaarioita, joiden avulla pyritään selvittämään, miten ilmasto muuttuu ja millainen tulevaisuuden ilmasto on.

Takaisin kysymyksiin


Mitä ovat ilmastomallit?

Ilmastomallien avulla luodaan ilmastoskenaarioita ja lasketaan, millainen ilmasto on tulevaisuudessa. Mallit ovat kolmiulotteisia kuvia ilmakehästä, maasta, meristä, järvistä ja jäästä.

Maailmanlaajuisissa ilmastomalleissa ilmakehä jaetaan ruudukoksi vaakasuuntaisesti maapallon pintaa myöten ja pystysuuntaisesti ilmassa. Ruudukon jokaisessa pisteessä lasketaan erilaisten meteorologisten, hydrologisten ja ilmastollisten parametrien kehitys ajassa. Maailmanlaajuisissa malleissa ruudukon jokainen ruutu on kooltaan 100–300 km. Sen sijaan alueellisissa malleissa mallinnetaan pienempi alue, esimerkiksi Euroopasta tehdyssä mallissa ruutujen koko on 25–50 km. Pienemmän alueen päälle voidaan luoda tiheämpi ruudukko, mikä ei vaadi paljon tehokkaampaa tietokonetta, mutta yksityiskohdat saadaan näin tarkemmiksi. Alueellisessa ilmastomallissa lasketun alueen ulkopuolelle jääviä tapahtumia hallitaan maailmanlaajuisen ilmastomallin tuloksilla, joten myös alueellisen mallialueen ulkopuoliset muutokset huomioidaan.

Paikallisella tasolla on ensisijaisesti valittava alueellisesti pienemmän kaavan ilmastotiedot, jos ne ovat saatavissa, sillä alueelliset mallit ovat yksityiskohtaisempia. Jos tiedot eivät ole saatavissa, myös maailmanlaajuisten ilmastomallien tiedot voivat antaa jonkinlaisia viitteitä tulevaisuuden ilmastosta.

Kuva 1. Tyypillinen erottelutarkkuus Euroopasta alueellisessa (oikea) ja maailmanlaajuisessa (vasen) ilmastomallissa.

Takaisin kysymyksiin


Mitä ovat ilmastoskenaariot?

Ilmastoskenaarioissa on tietoa siitä, miten ilmasto voi tulevaisuudessa kehittyä tietyn ajan kuluessa. Ilmastoskenaarioita laativat maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla meteorologian ja/tai ilmastokysymysten parissa toimivat hallitusten viranomaiset ja/tai tutkimuslaitokset. Laskelmat perustuvat olettamuksiin siitä, millaisia muutoksia ilmakehässä tapahtuu tulevaisuudessa. Tähän sisältyvät koko ilmakehä–maa–vesi-järjestelmän fyysisten prosessien väliset suhteet sekä päästöskenaariot, jotka ovat olettamuksia tulevista kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden maailmanlaajuisten mallien tulokset voidaan muuttaa pienempään mittakaavaan alueellisilla malleilla, jotta ne antavat yksityiskohtaisempaa tietoa.

Tuloksia, jotka saadaan ilmastomalleilla tehdyistä laskelmista, kutsutaan ilmastoskenaarioiksi. Ilmastoskenaariot eivät ole sääennusteita. Sääennusteet antavat tietoa siitä, mitä todennäköisesti tapahtuu paikallisella tasolla lyhyellä aikavälillä. Ilmastoskenaariot edustavat ilmastoksi kutsumamme sään tilastollisia ominaisuuksia, mutta ne eivät anna kuvaa todellisesta säästä tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

Verrattaessa tulevaisuuden ilmastoa nykyiseen ilmastoon käytetään usein vertailukausia, jotka ovat esimerkiksi 20 tai 30 vuotta. Tulevaisuuden tuloksia verrataan usein vertailukauden keskiarvoon. Vuosia 1961–1990 käytetään yleensä vakiovertailukautena.

Koska ilmastoskenaarioista saatava tieto lasketaan ruudukon muodossa (rasteritiedot), tätä tietoa on vaikea verrata nykyisiin ilmastohavaintoihin, jotka on otettu tietyistä paikoista (pistetiedot). Havainnot kuvaavat olosuhteita tietyssä kohdassa, kun taas mallit kuvaavat olosuhteita tasaisesti koko ruudukon alueelle jakautuneina. Esimerkkinä voidaan käyttää sademäärää. Jos iso sadekuuro osuu pienelle alueelle, se kirjataan yhdellä mittausasemalla. Lähialueilla saattaa sataa väin vähän tai ei ollenkaan, joten muilla mittausasemilla kirjataan paljon pienempiä määriä. Jos sama kokonaismäärä sadetta luodaan mallin avulla ruudukolle, vesimäärä jakautuu tasaisesti. Tällöin vaikuttaa siltä, kuin koko ruudukon alueella olisi satanut tasaisesti, vaikka todellisuudessa (havaintomittauksien perusteella) sade oli jakautunut paljon epätasaisemmin.

Takaisin kysymyksiin


Mitä ovat päästöskenaariot?

Päästöskenaariot ovat ilmastomallinnuksessa käytettäviä olettamuksia tulevista kasvihuonekaasupäästöistä. Skenaariot laatii Yhdistyneiden kansakuntien ilmastopaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli). Päästöskenaariot perustuvat olettamuksiin siitä, miten maailma kehittyy tulevaisuudessa. Mukaan lasketaan talous, asukasluvun kasvu, globalisaation vaikutukset ja vaihto ympäristöystävälliseen tekniikkaan. Tulevina vuosina tuotettavaan kasvihuonekaasupäästöjen määrään vaikuttaa maailmanlaajuinen kehitys. Päästöskenaarioita koskevissa IPCC:n raporteissa kuvataan lukuisia päästöskenaarioita (IPCC, 2000).

Erilaiset kasvihuonekaasupäästöt voivat muuttua eri tavoin eri skenaarioiden välillä ja niiden sisällä. Tämä merkitsee sitä, että skenaario, jossa on suurin lämpötilanmuutos sadan vuoden jaksoa tarkasteltaessa, ei välttämättä ole skenaario, jossa on suurin muutos 20 vuoden jaksoa tarkasteltaessa.


Kuva 2. Hiilidioksidipäästöt eri skenaarioiden mukaan (IPCC, 2001a

Takaisin kysymyksiin


Miten jonkin tietyn alueen ilmastoskenaario laaditaan?

Kun jollekin tietylle alueelle laaditaan ilmastoskenaarioita, tulokset analysoidaan kaikkien valitulla alueella olevien ruudukoiden osalta. Jokaiselle aikapisteelle otetaan keskiarvo kaikista alueen ruudukoista, jotta alueelle voidaan luoda aikasarja. Tieto esitetään usein diagrammeina, joissa parametreina ovat esimerkiksi lämpötila, sademäärä, lumipeite ja tuuli. Ne lasketaan juoksevina kymmenen vuoden keskiarvoina koko aikasarjalle. Keskiarvon avulla voidaan osoittaa jonkin ajanjakson suuntaus. Suuremman tarkkuuden (esimerkiksi päivän, kuukauden ja jopa vuoden) aikasarjat ovat usein äänekkäitä ja vaikeasti tulkittavia.

Suurimmat ja pienimmät arvot ovat korkeimmat ja matalimmat arvot tietyssä kohdassa saman ajanjakson aikana. Arvot sopivat hyvin tietojen laajuuden ja vaihtelevuuden näyttämiseen. Keskiarvo tiedetään, mutta tietyllä hetkellä kaikki on mahdollista pienimmän ja suurimman arvon välillä.

Takaisin kysymyksiin


Epäilijät eivät usko ilmastonmuutokseen liittyviä skenaarioita. Mistä tiedetään, että ilmastonmuutos on todella ongelma?

Ilmastonmuutokseen liittyvä tieteellinen tutkimus parantaa jatkuvasti malleja, joista tulokset saadaan. Tutkimus on luontaisesti prosessi, joka kehittyy. Kehitys on seurausta tiedemiesten käymistä keskusteluista ja eri tieteenalojen yhteistyöstä. Arvosteluja lukiessa on tärkeä muistaa, että ilmastotiede on hyvin monimutkaista ja että eri tieteenaloilla käytetyt mallit selittävät eri parametreja ja alimalleja. Vaikka tiedetään, että ilmastossa on aina tapahtunut suuria muutoksia, mukaan lukien jääkaudet, IPCC on havaintojen ja kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien seikkojen perusteella nyt todennut, että ihmisen toiminnan ja lämpötilan nousun välillä on selvä yhteys.

Takaisin kysymyksiin


Mikä on epävarmaa ilmastoskenaarioissa?

Ilmastoskenaarioihin vaikuttaa se, mitä päästöskenaarioita ja maailmanlaajuisia ja/tai alueellisia malleja laskelmissa käytetään. Tämä koskee erityisesti määrällisiä tuloksia (esimerkiksi kuinka paljon sateen määrä kasvaa tai lämpötila kohoaa). Esimerkiksi vertailevat tutkimukset ovat osoittaneet, että maailmanlaajuisen ECHAM4-mallin antama lämpötilan ja sademäärän muutos Pohjois-Euroopassa talvella on suurempi kuin monessa muussa ilmastomallissa. Niinpä yhden tai kahden ilmastoskenaarion tulosten sokea hyväksyminen on vaarallista, sillä tulokset vaihtelevat malleittain.

Lisäksi ilmasto vaihtelee luonnostaan. Ei voida olettaa, että yhdestä mallista saadut tulokset ovat yhtäaikaisia todellisen ilmaston kanssa. Nämä tulokset ovat tietyn ajanjakson keskiarvoja, eivätkä ne voi luotettavasti heijastaa todellisia ilmaston vaihteluja. Korkeatasoisen ilmastomallin pitäisi kuitenkin laskea hyvin keskiarvot ja ominaisuuksien vaihtelevuus, esimerkiksi kylmien ja lämpimien talvien oikea määrä 30 vuoden jaksolta (ei kuitenkaan välttämättä varsinaisia talvia). Kylmät ja lämpimät talvet voivat tästä huolimatta esiintyä eri jaksossa kuin tarkkaillussa ilmastossa.

Useista mallisimulaatioista saatujen tulosten tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden huomioida epävarmuudet ja myös arvioida, mitkä tulokset ovat luotettavimmat. Ristiriitaiset tulokset saattavat olla hämmentäviä, ja siksi olisikin hyödynnettävä niiden tarjoama lisätieto. Jos mallit antavat erilaisia tuloksia, tulokset ovat hyvin epävarmoja. Toisaalta, jos mallit antavat samanlaisia tuloksia, tulokset ovat hyvin varmoja. Skenaarioiden yksittäisen tarkastelun lisäksi tilastollisten menetelmien ja tiettyjen analyysien avulla on mahdollista yhdistää useita simulaatioita ja saada tulos, joka on parempi kuin mikään yksittäinen simulaatio.

Tämä tarkoittaa sitä, että mitä useampi ilmastoskenaario on käytössä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tuloksia voi pitää varmoina. Ikävä kyllä saatavilla ei aina ole tietoja useasta mallista. Jos käytössä on vain yhden tai muutaman ilmastoskenaarion tulokset, on oltava varovainen niiden hyväksymisessä.

Takaisin kysymyksiin


Mitkä ovat ilmastonmuutoksen suurimmat syyt?

Ilmasto vaihtelee usealla aikatasolla tunneista tuhansiin vuosiin. Näihin sykleihin vaikuttavat monet asiat. Tähtitieteeseen liittyvät seikat, kuten Maan ja auringon välinen etäisyys sekä Maan kiertoradan muoto auringon ympärillä, vaikuttavat pisimpiin vaihteluihin, kuten jääkausien sykleihin (1 000–100 000 vuotta). Suhteellisen lyhyillä ajanjaksoilla (10–100 vuotta) ilmaston vaihteluihin vaikuttavat muun muassa valtamerten virtaukset ja vaihtelut auringon säteilyssä. Tällä hetkellä ilmaston muuttumiseen vaikuttavat eniten kasvihuonekaasut.

Takaisin kysymyksiin


Mitä kasvihuonekaasut ovat ja mikä on niiden merkitys?

Yleisimpiä ja tehokkaimpia kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi eli ilokaasu (N2O) ja kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet). Näille kaasuille on yhteistä se, että ne imevät maapallon pinnalta avaruuteen heijastuvaa lämpösäteilyä voimistaen kasvihuoneilmiötä. Lyhyesti sanottuna kasvihuoneilmiö tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasut imevät ilmakehään osan maanpinnalta avaruuteen säteilevästä lämpösäteilystä, jolloin säteily heijastuu takaisin maahan kohottaen lämpötilaa. Ilman ilmakehää maapallo olisi paljon kylmempi. Jos ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrä kasvaa esimerkiksi ihmisen toiminnan seurauksena, ilmakehään imeytyy enemmän lämpösäteilyä, mikä kohottaa lämpötilaa entisestään.

Takaisin kysymyksiin


Mistä tiedämme, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama (antropogeeninen) eikä luonnollinen prosessi? Entä miksi asiasta kiistellään?  

On hyvin epätodennäköistä, että 1900-luvun lämpeneminen voidaan selittää luonnollisilla syillä. Viimeisten sadan vuoden aikana tapahtunut nopea lämpeneminen on linjassa tieteellisen näkemyksen kanssa siitä, miten ilmaston pitäisi reagoida kasvihuonekaasujen nopeaan kasvuun, kuten on tapahtunut viimeisen vuosisadan aikana. Lämpeneminen on myös ristiriidassa tieteellisen näkemyksen kanssa siitä, miten ilmaston pitäisi reagoida luonnollisiin ulkoisiin tekijöihin, kuten auringon aktiivisuuden ja vulkaanisen toiminnan vaihteluihin.

Ilmastomallien avulla on tehty lukuisia kokeita, joilla on pyritty selvittämään 1900-luvun ilmastonmuutoksen syyt. Nämä kokeet ovat osoittaneet, että ilmastomallit eivät pysty jäljittelemään viime vuosikymmeninä havaittua nopeaa lämpenemistä, silloin kun ne huomioivat vain auringon aktiivisuudessa ja vulkaanisessa toiminnassa tapahtuneet muutokset. On hyvin todennäköistä, että ihmisen vaikutus ilmastoon on voimakkaampi kuin kaikkien muiden syiden, jotka ovat vaikuttaneet maapallon pinnan keskilämpötilan muuttumiseen viimeisten 50 vuoden aikana.

Takaisin kysymyksiin


Mitkä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevaisuudessa?

Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja ihmisiin sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti (IPCC, 2007a). Ilmastojärjestelmän ja kasvihuonekaasupäästöjen eliniän seurauksena on tulevaisuudessa ilmastonmuutoksia, joiden vaikutuksia ei voida välttää. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat vaikutukset ovat näin ollen tärkeä tutkimuskohde, jotta voidaan kehittää strategioita sen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Käytössä ja kehitteillä on useita menetelmiä, joilla pyritään saamaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, siihen sopeutumisesta ja haavoittuvuudesta. Näin pyritään luomaan parempi perusta päätöksenteolle (IPCC, 2007a). BalticClimate-hankkeessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren alueella. Tarkastelun tavoitteena oli koota yhteen tämänhetkinen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista, joilla on merkitystä Itämeren alueelle. Lisätietoja saa täältä.


Takaisin kysymyksiin


Miten ilmastonmuutos vaikuttaa minuun itseeni, kuntaani tai alueeseeni?

Ennustetun ilmastonmuutoksen skenaariot vaihtelevat alueittain. Paikallisia, alueellisia tai kansallisia ilmastoskenaarioita voi pyytää kansallisilta organisaatioilta, kuten ilmatieteen laitoksilta tai merentutkimuslaitoksilta.

Yleiskuvaus ennakoiduista vaikutuksista Eurooppaan ja muihin alueisiin on IPCC:n raportissa Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Summary for Policymakers (työryhmä II:n työpanos hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljänteen arviointiraporttiin, yhteenveto päättäjille).

Itämeren alueella on saatavissa skenaarioita tulevaisuuden ilmastosta sekä valtioiden/alueiden välisellä tasolla että alueellisella/paikallisella tasolla.

Vaikka on mahdotonta sanoa ilman tarkkoja tutkimuksia, millainen vaikutus tällaisilla skenaarioilla on tietyllä alueella ja milloin ne toteutuvat, jo toteutetut vaikutusarvioinnit antavat jonkinlaisen kuvan mahdollisista muutoksista omalla alueella. Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset omaan alueeseen määräytyvät monen eri seikan perusteella. Näihin kuuluu muun muassa se, miten oman ympäristön muutokset (herkkyys) vaikuttavat ja millainen mahdollisuus näihin muutoksiin on sopeutua (sopeutumiskyky).

Takaisin kysymyksiin


Mitä tarkoittaa haavoittuvuus ilmaston vaihtelulle ja ilmastonmuutokselle?

Ilmastonmuutokseen liittyvään haavoittuvuuteen on kolme lähestymistapaa tai ajatusmallia (Füssel ja Klein, 2006). 

Riskiin perustuva lähestymistapa

Tämä aluesuunnittelijoiden, insinöörien ja luonnonvaaroihin keskittyneen yhteisön usein käyttämä lähestymistapa määrittelee haavoittuvuuden jonkin tapahtuman toteutumisriskiksi. Näin ollen riski määritellään todennäköisyyden ja seurauksen tuotteeksi (esim. Brooks, 2003; Füssel ja Klein, 2006). Tämä lähestymistapa liittyy pääasiassa herkkyyteen, eli siihen, miten merkittävästi ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaan ja luontoon.

Sosiokonstruktiivinen lähestymistapa

Sosiokonstruktiivisen lähestymistavan juuret ovat ihmismaantieteessä ja poliittisessa taloustieteessä (Adger, 1999). Haavoittuvuus nähdään kotitalouden tai paikallisen yhteisön tilana, joka omaksutaan ennen todellisen analyysin aloittamista. Tämä tila määräytyy sosioekonomisten ja poliittisten seikkojen perusteella (Adger ja Kelly, 1999), joten lähestymistapa korostaa sosiaalisiin järjestelmiin vaikuttavia ei-ilmastollisia muutosvoimia. 

Integroitu lähestymistapa

Kolmas lähestymistapa pitää haavoittuvuutta integroituna ominaisuutena, mikä on vallitseva näkemys maailmanlaajuiseen muutokseen keskittyvissä tutkimuksissa. IPCC määritteli kolmannessa arviointiraportissaan haavoittuvuuden integroidulla tavalla

tasoksi, jonka saavuttamisen jälkeen järjestelmä on altis ilmastonmuutoksen erilaisille vaikutuksille eikä selviydy niistä. Haavoittuvuus nähdään myös ominaisuutena, laajuutena ja tasona ilmastonmuutokselle ja vaihtelulle, joille järjestelmä on altistunut, sekä kyseisen järjestelmän herkkyytenä ja sopeutumiskykynä (IPCC, 2001b).

Näin ollen haavoittuvuuteen kuuluu ulkoinen ulottuvuus, joka on altistuminen paikallisen yhteisön ulkopuolella määritettyyn ympäristölliseen ja taloudelliseen muutokseen. Haavoittuvuus sisältää myös sisäisen ulottuvuuden, joka on paikallisen yhteisön herkkyys ja sopeutumiskyky näihin pääasiassa ulkopäin määritettyihin stressitekijöihin. Haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle eivät rajoita pelkästään sopeutumistoimenpiteet, vaan vielä tärkeämpänä ominaisuutena sosiaalisten organisaatioiden – kotitalouksien, yritysten, julkisten laitosten – kyky toteuttaa nämä toimenpiteet. Tämä täytäntöönpanoon liittyvä puute on järjestettävä uudelleen ja siitä on keskusteltava, jotta se saataisiin ratkaistua.

IPCC:n määritelmän mukaan haavoittuvuus liittyy kolmeen toisiinsa kytkeytyvään osa-alueeseen: altistumiseen, herkkyyteen ja sopeutumiskykyyn. Altistumista ja herkkyyttä on vaikea erottaa järjestelmässä. Altistuminen tarkoittaa riskejä, joita paikallinen yhteisö kohtaa ja sitä, kuinka stressaantunut järjestelmä on. Herkkyys tarkoittaa sitä, miten paljon nämä stressitekijät lopulta muokkaavat järjestelmää tai vaikuttavat siihen. Sopeutumiskyky kuvaa järjestelmän kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, jotta se voi hillitä mahdollisia vahinkoja, hyödyntää mahdollisuudet tai selviytyä seurauksista (IPCC, 2001b). Näiden osa-alueiden perusteellisemmat kuvaukset ovat täällä.

Kuva 3. Haavoittuvuus ja sen osa-alueet (muokattu kuvasta 1. Australian Greenhouse Office, 2005). (klikkaa suurentaaksesi kuvan)

Takaisin kysymyksiin


Onko ilmastonmuutos pelkästään huono asia? Voisiko siitä hyötyä jollain tavalla?

Kaikki ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole kielteisiä, vaan vaikutusten merkitykset vaihtelevat suuresti alueittain. Monien mielestä esimerkiksi Itämeren alueen lämpötilan kohoaminen, mikä on ennustettu monissa skenaarioissa, on hyödyksi alueen turismille.

Ennen kaikkea on muistettava, että mahdollisia etuja pystyvät hyödyntämään parhaiten ne, jotka valmistautuvat mahdollisiin muutoksiin ajoissa. Paikallisten olosuhteiden ja mahdollisten ilmastoon liittyvien stressitekijöiden ymmärtäminen ovat avaintekijöitä kartoitettaessa omia haavoittuvuuksia ilmaston muuttumiselle ja vaihtelemiselle. Lisäksi on kehitettävä toimintasuunnitelma haavoittuvuuden vähentämiseksi sekä oltava tietoinen mahdollisuuksista, jotta niitä voidaan aikanaan hyödyntää.

Takaisin kysymyksiin


Mistä saa lisätietoja ilmastonmuutoksesta?

Euroopan komission ilmastokampanja 
Latvijas zinatnu akademija (Latvian tiedekeskus) – Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset
Latvian yhteiskuntapoliittinen keskus – Ilmastoa käsittelevä keskustelusivusto 
Latvian kansallinen tutkimusohjelma - Ilmastonmuutoksen vaikutus vesiympäristöön 
Liettua - Ympäristöministeriö, ilmastonmuutos
Lithuanian Hydrometeorological Service
Norja – Ilmastoon sopeutuminen  
Ruotsi – Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti, SMHI
Saksa – Ilmastovaikutusten ja sopeutumisen osaamiskeskus KomPass
Saksa – Ympäristövirasto, ilmastonmuutosinfo 
Saksa – Ympäristöministeriön (Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz und Reaktorsicherheit) ilmastotiedotus
Suomi – Ilmasto-opas.fi
Tanska – Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 
Venäjä - ClimateChange.ru
Venäjä - Federal Service for Hydrometeorology and Environmental Monitoring
Viro - Ympäristöministeriö, Ilmastoportaali

Takaisin kysymyksiin