Suomi
Беларускi
Dansk
Deutsch
Eesti
English
Latviešu
Lietuvių
Norsk
Polski
Русский
Svenska
Sanasto sisältää tärkeimpien BalticClimate-työkalupakissa käytettyjen termien selitykset sekä linkit työkalupakin sivuille, joista löytyy lisätietoa näistä termeistä.
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W Y
Järjestelmän merkittäville ilmastollisille muutoksille altistumisen luonne ja voimakkuus (IPCC, 2001b). Lue lisää täältä.
Alueellinen kehitys
"Alueellinen kehitys tarkoittaa sekä tietyn alueen vaurauden kasvua että toimenpiteitä, jotka ovat johtaneet kasvuun. Alueellisen kehityksen painotus on voimakkaasti taloudellinen, vaikka se voi sisältää myös sosiaalisia ja kulttuuriin liittyviä näkökulmia" (COMMIN). Jokaisen alueen tai toimialan on yritettävä luoda oma tulevaisuutensa itse ja kehittää erityisvahvuuksia olemassa olevista, ilmastonmuutokseen liittyvistä lähtökohdistaan. Tämä voi olla investointia jo olemassa oleviin rakenteisiin tai täysin uusien, ainutlaatuisten innovaatioiden kehittämistä.
"Alueellinen suunnittelu on maankäytön suunnittelun osa-alue, joka käsittelee infrastruktuurin organisointia, asuinalueiden kasvua sekä rakentamattomia alueita alueellisella tasolla. Alueellinen suunnittelu vaikuttaa yleensä alueelliseen kehitykseen, mutta se voi myös täyttää muita tavoitteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi kestävään kehitykseen ympäristön näkökulmasta. Alueellinen suunnittelu käsitetään yleensä aluesuunnittelutoimiksi alueellisella tasolla" (COMMIN). Alueellinen suunnittelu on suunnittelua alueellisella tasolla. Suunnitelmat ja sitoumukset ovat pitkän aikavälin päätöksiä, jotka yhdistävät alueen erityiseksi suunnittelualueeksi. Alue on todennäköisesti paras hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelun taso (näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi infrastruktuurin koon ja ulottuvuuksien optimointi tai infrastruktuurin suunnittelu sellaiseksi, että se toimii myös ennustettujen ilmastonmuutosten jälkeen). Lue lisää täältä.
Aluesuunnittelijat ovat yksi BalticClimate-hankkeen kolmesta kohderyhmästä. Suunnittelijat koordinoivat maankäytön suunnittelua sekä yhdistävät hallinnolliset, poliittiset, liiketoiminnalliset ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat. Lue lisää täältä.
Asiaan liittyvät tiedostot
BalticClimate-työkalupakin luettava lisämateriaali ja datalomakkeet. Datalomakkeilla BalticClimate-työkalupakin käyttäjät voivat kertoa kokemuksistaan ilmastonmuutostyössä. Asiaan liittyvät tiedostot löytyvät työkalupakin oikeassa reunassa olevista ruuduista.
Asuminen on yksi neljästä sektorista, joihin BalticClimate keskittyy. Tähän liittyen on kehitetty erilaisia ilmastonmuutoksen huomioonottavia asumismahdollisuuksia sekä esimerkkejä. Asuinalueet on kehitettävä ilmastonmuutokset kestäviksi (ne on esimerkiksi suojattava tulvilta, minkä lisäksi viheralueet ja puistot on säilytettävä tai niitä on laajennettava). Energiatehokkuuden näkökulmasta rakennuksiin voidaan lisätä maalämpö- tai aurinkoenergiajärjestelmä. Lue lisää täältä.
Energia-ala on yksi neljästä sektorista, joihin BalticClimate keskittyy. Energia on tärkeä aluesuunnittelupolitiikan toiminta-ala, koska sillä on suuri vaikutus tulevaisuuteen. Energiankulutuksen kasvaessa on löydettävä uusia ratkaisuja, joilla voidaan luoda monipuolinen energiainfrastruktuuri (esimerkiksi paikalliset energiantuotantolaitokset) sekä energiatehokkuutta asumiseen (esimerkiksi eristysratkaisut ja katolle asennettavat aurinkopaneelit) ja liiketoimintaan (esimerkiksi tuotteiden elinkaaren energiatehokkuuden huomioiminen). Lue lisää täältä.
BalticClimate-hankkeessa on löydetty ja laadittu erilaisia prosesseja, vaikutuksia, toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä. Hankkeeseen liittyviä esimerkkejä on kehitetty seitsemästä Itämeren alueen maasta ja seuraavilta sektoreilta: kuljetus, energia, asuminen ja maatalous. Esimerkkien avulla voidaan hahmottaa, kuinka hankekumppanit ovat käsitelleet ilmastonmuutosilmiötä omalla alueellaan. Esimerkkejä löytyy BalticClimate-työkalupakin sivujen oikealla puolella olevista ruuduista. Lue lisää täältä.
Haasteet (ilmastonmuutoksen asettamat)
Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamat uudet tilanteet, uudentyyppiset sääilmiöt ja niiden vakavuus (esimerkiksi rankkasateet, tulvat tai kuivuudet), jotka vaikuttavat kaikkiin BalticClimate-hankkeen sektoreihin (esimerkiksi kuljetukseen, energiaan, asumiseen ja maatalouteen). Äärimmäiset sääilmiöt asettavat uusia haasteita erityisesti päättäjien, aluesuunnittelijoiden, yritysmaailman toimijoiden sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten kohderyhmille, joihin BalticClimate-työkalupakki pääasiassa keskittyy.
Järjestelmän haavoittuvuuksien tunnistaminen, voimakkuuden määrittäminen ja priorisointi (tai luokittelu). BalticClimate-työkalupakin haavoittuvuuden arvioinnin runko on tarkoitettu paikallisen tason haasteiden ja mahdollisuuksien arviointiin Itämeren alueella. Lue lisää täältä.
Haavoittuvuus ilmastonmuutokselle
Taso, jonka saavuttamisen jälkeen järjestelmä on altis ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille eikä selviydy niistä. Haitallisia vaikutuksia ovat ilmaston vaihtelu ja ääri-ilmiöt. Haavoittuvuus nähdään ominaisuutena, laajuutena ja tason ilmaston vaihtelulle, jolle järjestelmä on altistunut sekä kyseisen järjestelmän herkkyytenä ja sopeutumiskykynä (IPCC, 2001b). Lue lisää täältä.
Herkkyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon stressitekijät muokkaavat tutkittua järjestelmää tai vaikuttavat siihen. Niiden sektoreiden tai alueiden herkkyysanalyysi, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävimmin, toteutetaan yleensä osana haavoittuvuusarviointia. Lue lisää täältä.
Antropogeeninen puuttuminen, jossa tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen lähteitä tai parantaa niiden nieluja. Lue lisää täältä.
Huono sopeutuminen
Sopeutuminen ilmastonmuutokseen tarkoittaa aikomusta huomioida eri mahdollisuudet pitkällä aikavälillä ja ennakoida ilmastonmuutoksen vaikutusten aikaansaamia ympäristöedellytyksiä tietyllä alueella. Muussa tapauksessa sopeutumistoimiin sijoitettu raha, aika ja työmäärä on käytetty turhaan. Esimerkkejä huonosta sopeutumisesta ovat tarpeettoman korkeiden tulvapenkereiden rakentaminen tai metsän kaataminen tuulienergialaitosten tieltä.
Hankkeeseen liittyviä esimerkkejä eri toiminta-aloilta (esimerkiksi kuljetus, energia, asuminen ja maatalous), joissa on esitetty esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutusten ja hillitsemistoimenpiteiden seurauksista. Lue lisää täältä.
Ilmastomalli on kolmiulotteinen kuva ilmakehästä, maa-alueista, meristä, järvistä ja jäästä. Maailmanlaajuisissa ilmastomalleissa ilmakehä jaetaan ruudukoksi vaakasuunnassa maapallon pinnan myötäisesti sekä pystysuuntaisesti ilmassa. Ruudukon jokaisessa pisteessä lasketaan erilaisten meteorologisten, hydrologisten ja ilmastollisten parametrien kehitys ajassa. Alueellisissa malleissa ruudukko kattaa vain tietyn maapallon alueen, kuten Euroopan. Lue lisää täältä.
Menetelmä, jolla voidaan arvioida tilannetta ilmastonmuutoksen aikaansaamien vahvuuksien (Strengths), heikkouksien (Weaknesses), mahdollisuuksien (Opportunities) ja uhkien (Threats) perusteella. Lue lisää täältä.
BalticClimate on luonut ilmastoskenaariot sekä Itämeren alueelle että kohdealueille. Niissä on tietoa siitä, miten ilmasto voi tulevaisuudessa kehittyä tietyn ajan kuluessa. Ruotsalainen hankekumppani Centre for Climate Science and Policy Research (CSPR) on laatinut nämä skenaariot maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla. Laskelmat perustuvat olettamuksiin siitä, millaisia muutoksia ilmakehässä tapahtuu tulevaisuudessa. Tähän sisältyvät koko ilmakehä–maa–vesi-järjestelmän fyysisten prosessien väliset suhteet sekä päästöskenaariot, jotka ovat olettamuksia tulevista kasvihuonekaasupäästöistä. Maailmanlaajuisten mallien tulokset voidaan muuttaa pienempään mittakaavaan alueellisilla malleilla, jotta ne antavat yksityiskohtaisempaa tietoa. Lue lisää täältä.
Ilmaston muuttumisella voi olla joko negatiivisia tai positiivisia seurauksia tai molempia, mutta joka tapauksessa vain pitkän aikavälin sopeutuminen tuottaa tuloksia. Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä ja ongelmia, jotka ovat seurausta esimerkiksi lämpötilasta, sademäärästä, lumipeitteen kestosta, tuulesta ja merenpinnan noususta. Näiden tekijöiden aiheuttamia mahdollisia seurauksia Itämeren alueella: lämpötilan kohoaminen (aiheuttaa esimerkiksi kuivuutta ja haihtumisen voimistumista), sademäärien laskeminen (aiheuttaa esimerkiksi vesipulaa), lumipeitteen väheneminen ja lyhyempi kesto (aiheuttaa esimerkiksi napajääalueiden sulamista, merenpinnan kohoamista ja tulvia) sekä voimakkaammat tuulet (aiheuttaa esimerkiksi tornadoja). BalticClimate-hankkeessa käsiteltyjä vaikutusskenaarioita on kolmelta hankkeen neljästä sektorista, joita ovat maatalous, energia ja asuminen (sisältäen veden). Lue lisää täältä.
BalticClimate-työkalupakin inventaarioanalyysi tarkoittaa tietojen keräämistä ilmastonmuutoksen luomien paikallisten haasteiden ja mahdollisuuksien analysoinnin tueksi sekä helpottamaan näiden paikallisten haasteiden ja mahdollisuuksien integroitua arviointia. Lue lisää täältä.
Kestävä kehitys on määritelty "kehitykseksi, joka tyydyttää nykyisten sukupolvien tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" (Brundtlandin komissio). Kestävä kehitys sisältää neljä perusulottuvuutta, jotka ovat ympäristöllisyys, sosiaalisuus, taloudellisuus ja kulttuurisuus.
BalticClimate-hankkeen alueita, joissa keskitytään pääasiassa pilottitoteutuksiin. Ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja mahdollisuudet tunnistettiin seitsemällä kohdealueella (Virossa, Suomessa, Saksassa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Ruotsissa). Niitä analysoitiin tarkemmin valituissa täytäntöönpanoissa kuljetuksen, energian, asumisen ja maatalouden sektoreilla.
BalticClimate-hankkeessa määritettiin kolme kohderyhmää: päättäjät, aluesuunnittelijat ja yritysmaailman toimijat. Hanke keskittyy pääasiassa kohderyhmäkohtaisiin vaatimuksiin tarjotessaan tietoa, hyviä käytäntöjä, esimerkkejä ja työkaluja.
Kuljetusala on yksi neljästä sektorista, joihin BalticClimate keskittyy. Olemassa oleva infrastruktuuri on nykyaikaistettava huomioiden ilmastonmuutoksen asettamat vaatimukset (esimerkiksi tulvat, rankkasateet ja lämpöaallot). Sektorille on laadittu ilmastonmuutokseen liittyviä esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä. Sektori käsittää koko "liikkuvuuteen" liittyvän toiminta-alan (esimerkiksi biokaasua käyttävät ajoneuvot, polkupyöräreitit ja julkisen liikenteen) sekä olemassa olevan infrastruktuurin tutkimuksen. Lue lisää täältä.
Yksi BalticClimaten neljästä toiminta-alasta. Se on painopistealue, koska maatalouskäyttö on tunnusomaista useimmille hankkeen kohdealueille. Sektorilla tarvitaan sopeuttamista ilmastonmuutoksen aiheuttamien muuttuvien kasvukausien ja kasvatusolosuhteiden mukaisesti. Hillitsemisen suhteen maataloussektori on erityisroolissa esimerkiksi tuottamalla paikallisia tuotteita, joiden avulla voidaan vähentää tarpeetonta liikennettä ja energiankulutusta. Lisäksi se on alue, jossa voidaan hyödyntää bio- ja aurinkoenergian tuotantoa. Lue lisää täältä.
Mahdollisuudet (ilmastonmuutoksen luomat)
Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset eivät ole pelkästään negatiivisia. Uusia positiivisia vaikutuksia voidaan tunnistaa tarkastelemalla eri sektoreihin kohdistuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Koska sääolosuhteiden muutokset voivat pidentää maatalouden satokausia, yrityssektori voi hyötyä uusista liiketoimintaideoista, jotka ovat saaneet alkunsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista (esimerkiksi uusiutuvista energiamuodoista tai muista uusista liiketoiminnan haaroista).
Erityiset ilmasto-olosuhteet paikallisella tasolla tarkasteltuna. Itämeren alueella paikalliset, pienen mittakaavan ilmasto-olosuhteet voivat vaihdella suuresti. Paikallistaso on vastuussa hillitsemis- tai sopeutumistoimien toteuttamisesta. Sen vuoksi tarvitaan yksityiskohtaisia ilmastomalleja, joiden avulla voidaan tunnistaa mahdollisia paikallisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Lue lisää täältä.
Seitsemän BalticClimate-hankkeeseen osallistuvan maan alueet, joissa täytäntöönpanot ja osa esimerkeistä toteutettiin pilottiluonteisesti. Ne löytyvät BalticClimate-työkalupakin esimerkkiosiosta.
Päättäjät ovat yksi BalticClimate-hankkeen kolmesta pääkohderyhmästä. He ovat vastuussa toimenpiteiden kattavuuden määrittämisestä omalla alueellaan. Näin ollen paikalliset ja alueelliset päättäjät voivat vaikuttaa toimenpiteisiin, jotka edistävät ilmastonmuutoksen luomia haasteita ja mahdollisuuksia. Lue lisää täältä.
Sektori (BalticClimate-hankkeessa)
Sektori on tietty toiminta-ala, joka voidaan jakaa useisiin osiin. BalticClimate-hankkeessa on määritelty neljä toiminta-alaa, joita analysoidaan tarkemmin. Sektorit, joilla BalticClimate-hanke edistää ilmastonmuutokseen liittyviä toimenpiteitä, ovat kuljetus, energia, asuminen ja maatalous.
Ilmastonmuutoksen sidosryhmät tarkoittavat kaikkia ihmisiä, jotka ovat mukana suunnitteluun ja ilmastonmuutokseen liittyvien prosessien osissa. On hyvin tärkeää tunnistaa sidosryhmät ja integroida ne prosesseihin oikealla tavalla. Lue lisää täältä.
Luonnon tai ihmisten järjestelmien mukautuminen nykyisiin tai odotettuihin ilmaston muutoksiin tai niiden vaikutuksiin hilliten haittaa tai hyödyntäen suotuisia mahdollisuuksia (IPCC, 2001b). Lue lisää täältä.
Yksilön, kotitalouden tai organisaation kyky sopeutua muutokseen. Hyvä sopeutumiskyky tarkoittaa, että muutoksesta syntyviä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) määrittää sopeutumiskyvyn ilmaston vaihtelulle ja muutokselle seuraavasti: "Järjestelmän kyky sopeutua ilmastonmuutokseen (mukaan lukien vaihtelevuus ja ääriolot), lieventää mahdollisia vahinkoja, hyödyntää mahdollisuuksia tai selviytyä seurauksista." (IPCC, 2001b). Lue lisää täältä.
Toimenpide, joka rajoittaa haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Lue lisää täältä.
Strategia (ilmastonmuutokseen liittyvä)
Strategia tarkoittaa sovittuja ideoita ja aikeita, jotka on tarkoitettu reaktioiksi ilmastonmuutoksen alueella aikaansaamiin muutoksiin. Kaikki sektorit, sidosryhmät ja toiminta-alat voivat olla tärkeitä sekä mukana poliittisessa ja alueellisessa sitoutumisessa.
Kaikkia ihmisten ja luonnon järjestelmiin vaikuttavia tekijöitä voidaan pitää stressitekijöinä. Tässä hankkeessa keskitytään ilmastollisten stressitekijöiden syihin eli niihin riskeihin, joita tiettyyn alueeseen kohdistuu. Selvennettäviä seikkoja ovat seuraavat: kuinka paljon (suuruus), kuinka usein (yleisyys), kuinka pitkään (kesto) ja missä (alue) ilmastollinen ilmiö tapahtuu. Korkeampi lämpötila voidaan nähdä yhtenä stressitekijänä, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin (esimerkiksi helleaallot) sekä hedelmien ja viljakasvien kasvatukseen (esimerkiksi satokausien muutokset). Lue lisää täältä.
"Aluesuunnittelun toteuttamista varten maassa tai alueella voimassa olevien lakisääteisten, institutionaalisten sekä muiden järjestelyjen yhdistelmä. Järjestelmän osat eivät ole välttämättä toisistaan riippuvia, mutta ne vaikuttavat aluekehitykseen tietyssä keskinäisessä suhteessa" (COMMIN). Suunnittelu käsittää tulevaisuuden toimenpiteiden teoreettisen ennakoinnin ja pitkän aikavälin sitoumukset sekä toimii perustana kaikille rationaalisille päätöksentekoprosesseille. Suunnittelu on tärkeää suorittaa eri suunnittelutasoilla (yksityiskohtaisella, yleisellä ja alueellisella), jotta vältetään paikallisten, yleisten ja alueellisten intressien väliset ristiriidat.
BalticClimate-hankkeen tulokset ovat kohdealueilla tunnistettuja, ilmastonmuutoksen luomia haasteita ja mahdollisuuksia. Kaikki prosesseihin ja hyviin käytäntöihin liittyvät löydökset integroidaan BalticClimate-työkalupakkiin. Näin se pystyy tarjoamaan tietoa ja kokemuksia, joiden avulla voidaan auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai sopeutumaan niihin. Paikallisten ilmastonmuutokseen liittyvien tietojen, vaikutusten ja haavoittuvuuden arvioinnin sekä kohdealueiden testattujen, yhdentävien suunnittelumenetelmien ansiosta tuloksia voidaan pitää itsenäisenä, käyttökelpoisena työkaluna.
BalticClimate-hankkeen kohdealueilla laadittuja esimerkkejä neljällä sektorilla (kuljetus, energia, asuminen, maatalous). Ne havainnollistavat, miltä prosessit voivat näyttää, ja kuinka ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua tai kuinka sitä voidaan hillitä. Kestävä kehitys näillä sektoreilla vaikuttaa tavoitteisiin ja edistää niitä. Täytäntöönpanoissa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä strategioita ja päätöksiä.
Kokoelma työkaluja. BalticClimate-työkalupakki on tehokas tiedonvälityksen työkalu, joka auttaa käymään läpi ilmastonmuutokseen liittyvän suunnitteluprosessin. Työkaluja ovat ilmastoskenaariot ja ilmastonmuutoksen vaikutusskenaariot, ohjeet inventaarioanalyysiin, haavoittuvuuden arviointiin ja suunnitteluun, ilmaston SWOT-analyysi, harjoitukset, esitysmallit sekä muut tiedonjakeluun liittyvät työkalut. Lue lisää täältä.
Suunnittelua pienen mittakaavan kontekstissa, jossa kehitys ja tavoitteet määritellään suunnitelmin, sitoumuksin tai kartoin. Yksityiskohtainen suunnittelu koordinoidaan paikallisesti (esimerkiksi kuntatasolla) ja se käsittää yksityiskohtaiset maankäyttösuunnitelmat. Tällä suunnittelutasolla on otettava käyttöön hillitsemis- ja sopeutumistoimia. Lue lisää täältä.
Yleinen suunnittelu sisältää poliittisia ja hallinnollisia prosesseja, joissa valmistellaan suunnitelmia ja ohjelmia laajemmassa kontekstissa tai suuremmalla alueella. Suunnittelussa määritellään alueelliset rakenteet (esimerkiksi luonnonsuojelu, teollisuusalueet ja infrastruktuuri) ja otetaan huomioon koko alueen kehitys. Yleinen suunnittelutaso on luonteeltaan ohjaavaa. Tällä tasolla voidaan ottaa käyttöön suuren mittakaavan hillitsemis- ja sopeutumistoimia (esimerkiksi matkustamisen tarpeen minimoiminen ja energian suhteen omavaraisten asuinalueiden ja talojen suunnittelu). Lue lisää täältä.
Yksi kolmesta kohderyhmästä, joiden halutaan edistävän ilmastonmuutokseen liittyviä toimenpiteitä ja joihin BalticClimate-työkalupakki keskittyy. Työkalupakkia käyttämällä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin liittyvät yritysmaailman toimijat voivat saada suoraa hyötyä uusien liiketoimintaideoiden kehittämisestä ilmastonmuutoksen käsittelemisessä. Lisäksi yritysmaailman toimijat voivat käyttää SWOT-analyysityökalua käsitellessään ilmastonmuutosta isojen yritysten sisällä. Lue lisää täältä.
