Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen Itämeren alueella

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos vaikuttaa sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin suorasti ja epäsuorasti. Suorien vaikutusten arvioidaan liittyvän esimerkiksi rajumpiin ja useammin toistuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ja epäsuorat vaikutukset liittyvät esimerkiksi muutoksiin vedessä, ilmassa, ruoan laadussa ja määrässä (IPCC, 2007a). Tällä hetkellä ilmastomuutoksen vaikutukset terveyteen ovat pieniä, mutta niiden odotetaan kasvavan ajan myötä kaikissa maissa ja kaikilla alueilla (ibid.). Ilmastonmuutoksen kielteisten terveysvaikutusten arvioidaan olevan suurimmat kehittyvissä maissa, joissa on alhainen tulotaso (ibid.). Vaikka suurimmassa osassa tutkimuksista keskitytään näihin maihin, löytyi myös muutamia tutkimuksia, joissa perehdytään ilmastonmuutoksen terveyteen liittyviin vaikutuksiin Euroopassa. Näissä tutkimuksissa tutkitaan ilmanlaadun muutoksia (Giorgi ja Meleux, 2007), lämpimämmän ilman suoria vaikutuksia kuolleisuuteen (Swedish Commission on Climate and Vulnerability, 2007) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia työn tuottavuuteen (Kjellström et al., 2009).

Yhteenveto vaikutuksista terveyteen on esitetty taulukossa 1. Lisätietoa kaikista alakohdista ja tutkimuksista saa napsauttamalla taulukon alla olevia linkkejä. Vinkkejä taulukon tietojen tulkitsemiseen saa oikealla olevasta Ruotsin esimerkistä (englanniksi).

Taulukko 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen BalticClimate-hankkeeseen osallistuvissa maissa – yhteenveto yleisnäkymistä löydettyjen vaikutusskenaarioiden osalta.  Koottu useista eri tutkimuksista.
(↑↑ huomattava kasvu, ↑ vähäinen kasvu, ↓↓ huomattava vähennys, ↓ vähäinen vähennys, ○ ei muutosta tai vähäinen muutos, ~ tulos hyvin epävarma, ~↑ tulos epävarma, suuntauksen kasvu, ~↓ tulos epävarma, suuntauksen heikkeneminen, ─ ei mukana analyysissä) 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset seuraaviin asioihin: SWE FIN EST LAT LIT RUS GER
Ilmakehässä olevat typen oksidit
Alailmakehän otsoni pohjoisessa ↑, etelässä ↑↑   

Lisätietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on seuraavissa alakohdissa:

Ilmanlaatu (maanpinnan NOx ja otsoni) (Eurooppa, pois lukien Skandinavia)
Kuolleisuus (Ruotsi)
Työn tuottavuus (koko maailma)

 

Ilmanlaatu (Eurooppa, pois lukien Skandinavia)

Saasteiden elinkaareen vaikuttavat kemialliset ja meteorologiset tekijät, kuten tuuli, lämpötila, sademäärä ja auringonsäteily. Niinpä ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan ilmanlaatuun. Giorgi ja Meleux (2007) tutkivat ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena muuttuvaa ilmanlaatua. Nykyisiä (1961–1990) olosuhteita ja tulevaisuuden (2071–2100) SRES A2- ja B2-ilmastoskenaarioita simuloitiin alueellisella RegCM-ilmastomallilla. Tulevaisuuden alailmakehän typen oksidit (NOx) (kuva 1) ja alailmakehän otsoni arvioitiin alueellisella CHIMERE-kemia- ja kulkeutumismallilla (kuva 2).

Alailmakehän typen oksidien pitoisuuden ei ennustettu muuttuvan paljon Saksassa, Etelä-Ruotsissa, Länsi-Latviassa ja Länsi-Liettuassa. Saksa kuuluu maihin, joissa kasvun ennustetaan olevan suurin, noin 1–2 ppb joillain alueilla. Muissa osissa Itämeren manneraluetta pitoisuuksien arvioidaan olevan tulevaisuudessa samat kuin lähtötasolla tai kasvavan 0–1 ppb. Yleinen arvio alailmakehän typen oksideista Itämeren alueella on kuvattu taulukossa 2 Giorgin ja Meleux'n (2007) tuloksista tulkittuna.

 

 
Kuva 1. Muutos kesäaikaisessa NOx (ppb) pitoisuudessa maanpinnan tasolla, vuorokausikeskiarvo  A2 päästöskenaarion mukaan 2070 – 2100 verrattuna tämänhetkisiin (1961 – 1990) simulaatioihin. (Tämä kuva ja artikkeli on julkaistu C. R. Geoscience, 339, Giorgi, F., Meleux, F., Modelling the regional effects of climate change on air quality, 721–733, Copyright Elsevier (2007))

Taulukko 2. Yhteenveto alailmakehän typen oksideista.
(↑ vähäinen muutos, ○ ei muutosta tai merkityksetön muutos, ─ ei mukana analyysissä) 

  SWE FIN EST LAT LIT RUS GER
Muutos ↑ 

Simulaatioiden mukaan alailmakehän otsonin määrä kasvaa koko Saksassa. Suurin kasvu, 5–9 ppb, on etelässä ja erityisesti lounaassa. Pohjois-Saksassa kasvu on vähäisempää, 2–4 ppb. Alailmakehän otsonin ei arvioida muuttuvan merkittävästi Etelä-Ruotsissa, Itä-Latviassa ja Itä-Liettuassa, joissa kasvu on noin 0–1 ppb. Yleinen arvio alailmakehän otsonista Itämeren alueella on kuvattu taulukossa 3 Giorgin ja Meleux'n (2007) tuloksista tulkittuna.

 

 

Kuva 2. Muutos kesäaikaisessa otsonin (ppb) pitoisuudessa maanpinnan tasolla, vuorokausikeskiarvo A2 päästöskenaarion mukaan 2070 – 2100 verrattuna tämänhetkisiin (1961 – 1990) simulaatioihin. (Tämä kuva ja artikkeli on julkaistu C. R. Geoscience, 339, Giorgi, F., Meleux, F., Modelling the regional effects of climate change on air quality, 721–733, Copyright Elsevier (2007)).

Taulukko 3. Yhteenveto alailmakehän otsonista.
(↑↑ huomattava kasvu, ↑ vähäinen kasvu, ○ ei muutosta tai merkityksetön muutos, ─ ei mukana analyysissä) 

  SWE FIN EST LAT LIT RUS GER
Muutos pohjoisessa ↑, etelässä ↑↑   

Takaisin alakohtien luetteloon

 

Kuolleisuus (Ruotsi)

Swedish Commission on Climate and Vulnerability (2007) -komissio esitteli raportissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuolleisuuteen. Ilmastonmuutoksella tarkoitettiin tutkimuksessa ainoastaan korkeampia lämpötiloja. Laskelmat perustuivat lämpötilan ja kuolleisuuden suhteeseen, jota Rocklöv ja Forsberg (2007) ovat tutkineet Tukholman alueella. Lämpötilan ja kuolleisuuden suhde on esitetty taulukossa 4, jossa se on yhdistetty SRES A2- ja B2-ilmastoskenaarioihin. Korkeammista lämpötiloista aiheutuvan kuolleisuuden arvioidaan olevan Tukholman seudulla 3,8–5,3 prosenttia suurempi vuonna 2100 kuin vuosina 1998–2003.

Taulukko 4. Korkeammista kesälämpötiloista aiheutunut kuolleisuuden kasvu Tukholman alueella. 2000-luvun tulokset (SRES A2- ja B2 -päästöskenaarioiden perusteella) verrattuna vuosiin 1998–2003 (muokattu lähteen Swedish Commission on Climate and Vulnerability [2007] taulukosta 4.35).

Lämpötilan nousu Kuolleisuuden kasvu Kuolleisuuden kasvu Skenaario A2 Skenaario B2
Celsiusastetta Lukumäärä %    
1 29 1,3 2025-2040 2025-2040
2 60 2,4 2060-2070 2080-2090
3 94 3,8 2090 2100
4 131 5,3 2100 -

 
Takaisin alakohtien luetteloon

 

Työn tuottavuus (koko maailma)

Ilmastonmuutokseen liittyvä lämmölle altistuminen saattaa lisätä työn määrää, mikä puolestaan voi vaikuttaa työn tuottavuuteen ja kustannuksiin, ellei ennaltaehkäiseviin toimiin ryhdytä. Kjellström et al. (2009) osoittivat, että työn tuottavuus todennäköisesti heikkenee ilmastonmuutoksen myötä monilla alueilla maailmassa. Tutkimustyhmä arvioi kahden ilmastoskenaarion vaikutuksen työn tuottavuuteen suhteessa fysiologisiin todisteisiin lämmön vaikutuksesta.

Lämpökuormituksen tasot määritettiin Wet Bulb Globe Temperature (WBGT) -lämpörasitusindeksillä. Indeksi määrittää prosenttiosuuden normaalille työtunnille, jonka henkilö voi työskennellä niin, että ruumiinlämpö pysyy alle 38 °C:ssa. Oletuksena on, että muu aika on lepoa. WBGT yhdistettiin eri alueilta saatuihin maailmanlaajuisiin ilmastotietoihin, ja tämän pohjalta laskettiin työkapasiteetin väestönmuutos tulevaisuuden ilmastoskenaarioille. Maailmanlaajuiset ilmastotiedot olivat päivittäisiä tietoja vuosilta 1960–2100 HadCM3-mallista ja perustuivat A2- ja B2-päästöskenaarioihin. Oletuksena oli, että työn tuottavuuden vaihtelu vastasi työkapasiteetin vaihtelua, eli taloudellinen näkemys vastasi fysiologista näkemystä.

Tulokset osoittivat, että Itämeren alueella ilmastonmuutos ei aiheuta lainkaan muutoksia työn tuottavuudessa tai muutokset ovat hyvin pieniä. Menetettyjen työpäivien prosenttiosuus 20-, 50-, ja 80-luvuilla ja kahden ilmastoskenaarion mukaan suhteessa lähtötilanteeseen vaihteli –0,5 prosentin ja 0 prosentin välillä Itä- ja Länsi-Euroopassa. Tätä voidaan verrata Kaakkois-Aasian, Andien alueen, Keski-Amerikan ja Karibian tilanteeseen, jossa työkapasiteetin arvioidaan vähenevän 11–27 prosenttia 2080-luvulla A2-ilmastoskenaarion mukaan. 

Takaisin alakohtien luetteloon

 

Tutustu vaikutuksiin muilla sektoreilla:

» Maatalous
» Energia
» Asuminen ja vesi
» Kokonaistalous
» Metsätalous
» Luonnonympäristö