Ilmastonmuutoksen vaikutukset kokonaistalouteen Itämeren alueella

Mahdollisuus ennustaa teollisuudenaloille, asumiselle ja yhteisöille ilmastonmuutoksen huomioivia tulevaisuudennäkymiä on rajallinen. Syynä on epävarmuus, joka liittyy esimerkiksi sosioekonomisen kehityksen suuntausten sekä teknisten ja institutionaalisten muutosten ennustamisen epävarmuuteen (IPCC, 2007a). Tähän asti tutkimuksissa on pikemmin keskitytty haavoittuvuuteen vaikutuksille kuin yritetty arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia (ibid.). Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen on tutkittu suhteellisen vähän (Wei ja Aaheim, 2010). Syynä voi tässäkin olla epävarmuus ilmastonmuutoksen seurauksista, mutta myös tietämättömyys, vaikeus määrittää vaikutukset talouden kannalta ja se, että sopivien työkalujen kehittäminen on hidasta (ibid.). Tätä koostetta varten löydettiin kuitenkin useita tutkimuksia, joissa käsitellään bruttokansantuotetta (BKT), bruttokansantuloa (BKTL), maailman taloutta aloittain ja turismia (van der Linden ja Mitchell, 2009; Swedish Commission on Climate and Vulnerability, 2007; Wei ja Aaheim, 2010; EEA, 2008).

Yhteenveto vaikutuksista kokonaistalouteen on esitetty taulukossa 1. Lisätietoa kaikista alakohdista ja tutkimuksista saa napsauttamalla taulukon alla olevia linkkejä. Vinkkejä taulukon tietojen tulkitsemiseen saa oikealla olevasta Ruotsin esimerkistä (englanniksi).

Taulukko 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kokonaistalouteen BalticClimate-hankkeeseen osallistuvissa maissa – yhteenveto yleisnäkymistä löydettyjen vaikutusskenaarioiden osalta. Koottu useista tieteellisistä tutkimuksista.
(↑↑ huomattava kasvu, ↑ vähäinen kasvu, ↓↓ huomattava vähennys, ↓ vähäinen vähennys, ○ ei muutosta tai vähäinen muutos, ~ tulos hyvin epävarma, ~↑ tulos epävarma, suuntauksen kasvu, ~↓ tulos epävarma, suuntauksen heikkeneminen, ─ ei mukana analyysissä) 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset seuraaviin asioihin: SWE FIN EST LAT LIT RUS GER
Bruttokansantulo (BKTL)
Kesään ajoittuva turismi ↑↑ ↑↑ ↑↑ ↑↑ ↑↑ ↓ 

Lisätietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on seuraavissa alakohdissa:

Bruttokansantulon kehitys (Ruotsi)
Seuraukset bruttokansantuotteelle (koko maailma)
Maailmantalous sektoreittain
Turismi (Eurooppa)

 

Bruttokansantulon kehitys (Ruotsi)

EMEC-malli (Environmental Medium Term Economic Model) on Ruotsin talouden yleinen tasapainomalli, jolla simuloidaan bruttokansantulon kehitystä Ruotsissa (Östblom et al., 2007). Ympäristö ja talous vaikuttavat mallissa toisiinsa, jotta erilaisten ympäristöpolitiikan toimenpiteiden taloudellisia seuraamuksia voidaan analysoida. Pienennettyihin SRES-skenaarioihin ja Konjunkturinstitutet-tutkimuslaitoksen tuloksiin perustuvat talouden skenaariot kuvaavat bruttokansantulon kehitystä Ruotsissa vuoteen 2025 asti (kuva 1). 

Bruttokansantulon ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 asti kaikissa skenaarioissa. Eri päästöskenaarioissa ei ole suuria eroja vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2050 jälkeen bruttokansantulossa on kuitenkin melko suuria eroja eri päästöskenaarioiden välillä (Swedish Commission on Climate and Vulnerability, 2007). Yleisarvio Ruotsin bruttokansantulon kehityksestä on kuvattu taulukossa 2 Swedish Commission on Climate and Vulnerability (2007) -komission raportin tuloksista tulkittuna.

 
Kuva 1. Ruotsin arvioitu bruttokansantulo vuoteen 2025 asti SRES-päästöskenaarioiden mukaan (kuva 4.56 lähteessä Swedish Commission on Climate and Vulnerability [2007],  perustana tiedot lähteestä CIESIN [2002] ja laskelmat lähteestä Östblom [2007]). 

Taulukko 2. Yhteenveto ilmastonmuutokseen liittyvästä bruttokansantulosta.
(↑ vähäinen kasvu, ─ ei mukana analyysissä)

  SWE FIN EST LAT LIT RUS GER
Muutos ─ 

Takaisin alakohtien luetteloon

 

Seuraukset bruttokansantuotteelle (koko maailma)

ENSEMBLES (2009) -hankkeen yhteydessä tutkittiin sosioekonomisia reaktioita ilmastosokkeihin. Tutkimuksessa käytettiin ns. epäsuoraa tai korkeamman tason kustannuslaskennan menetelmää. Menetelmä mallintaa ilmastonmuutoksen vaikutukset talousjärjestelmiin ja vuorotellen laukeavat sosioekonomiset reaktiot. Menetelmä kuvaa markkinoiden keskinäistä vaikutusta maailman taloudessa syötteiden, tavaroiden ja palveluiden vaihdon kautta, jotka reagoivat suhteellisten hintojen muutoksiin. Hintojen muutoksia aiheuttavat kohonneen lämpötilan myötä syntyvät ilmastosokit. Analyyseissä käytettiin rekursiivisesti dynaamista tasapainomallia nimeltä ICES (Intertemporal Computable Equilibrium System).

Ilmastosokkilaskelmien perustana oli olettamus, että lämpötila nousee 1,2 °C vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2001 verrattuna (yhdenmukainen SRES A2 -skenaarion kanssa). Ilmastosokit saavutettiin ekstrapolaatiolla ja olemassa olevan kirjallisuuden ja meta-analyysillä, joiden tulokset syötettiin pienennettyihin malleihin, jotka yhdistivät ilmastonmuutokset ja fyysiset vaikutukset (van der Linden ja Mitchell, 2009, s. 132). Tuloksissa oli mukana koko maailma. Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueen (EEFSU) sekä Länsi-Euroopan (EU) tulokset ovat Itämeren alueen osalta mielenkiintoisia (taulukko 3).

Taulukko 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset – laskelmia ympäristövaikutusten rajapintamoduuleista (taulukko 10.1, van der Linden ja Mitchell [2009]).

Ilmastonmuutossokit, kun lämpötila nousee 1,2 ºC (2050).
Prosentuaalinen muutos suhteessa vuoteen 2001.

Alue Terveys Maatalous (maan tuottavuus) Merenpinnan nousu
  Työntuottav. Julkisetmenot Yksityisetmenot Vehnä Riisi Vilja-kasvit Maan menetys
Yhdysvallat -0.002 -0.196 -0.022 1.650 1.277 -2.190 0.026
Länsi-Eurooppa 0.082 -0.390 -0.015 0.951 1.858 -1.577 0.015
Itä-Eurooppa ja entinen Neuvostoliitto 0.104 -0.417 -0.009 5.027 2.784 -1.258 0.008
Japani 0.085 0.043 0.001 0.298 0.996 -2.297 0.073
Loput liitteen 1 maista 0.097 -0.264 -0.013 10.909 7.938 4.694 0.003
Energianviejämaat -0.243 1.307 0.080 4.351 3.525 0.726 0.067
Kiina ja Intia 0.025 -0.078 -0.001 5.227 3.802 0.692 0.040
Muu maailma -0.190 1.019 0.094 -1.239 -1.451 -4.197 0.104

Ilmastonmuutossokit, kun lämpötila nousee 1,2 ºC (2050) (jatko).
Prosentuaalinen muutos suhteessa vuoteen 2001.

Alue Turismi Energian tarve
  Mark.palv.kysyntä Tulon-siirrot* Hiili Maakaasu Öljytuotteet Sähkö
Yhdysvallat -0.82 -68,327.92 104.85 -34.39 -3.15 -2.52
Länsi-Eurooppa 1.08 72,024.59 71.17 -17.78 -18.98 -9.08
Itä-Eurooppa ja entinen Neuvostoliitto -2.34 -11,578.35 98.26 -32.81 -3.03 -0.56
Japani 7.87 281,252.04 99.25 -31.95 -2.71 0.06
Loput liitteen 1 maista 0.95 11,314.12 14.43 -23.18 -9.68 -10.96
Energianviejämaat -5.11 -142,800.34 1.28 0.00 -2.03 6.35
Kiina ja Intia -1.27 -6,394.80 64.55 -23.20 -2.06 5.98
Muu maailma -5.13 -135,489.36 50.13 0.00 -2.55 64.69

* vuonna 2001 miljoonaa US$  

Taulukossa 3 olevien ilmastonmuutossokkien taloudelliset seuraamukset on esitetty kuvassa 2. Itä-Euroopassa ilmastonmuutoksen vaikutukset bruttokansantuotteeseen kehittyvät samalla tavoin kuin maailmassa keskimäärin: vakaata 2030-luvulle asti, minkä jälkeen lievä 0,2 prosentin vähennys 2050-lukuun mennessä. Länsi-Euroopassa ilmastonmuutoksella ei arvioida olevan huomattavia vaikutuksia brutto-kansantuotteeseen ennen 2050-lukua.

Kuva 2. Simuloidut makroalueelliset bruttokansantuotteen muutokset, joiden syynä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset. USA = Yhdysvallat, EU = Länsi-Eurooppa, EEFSU = Itä-Eurooppa ja entinen Neuvostoliitto, JPN = Japani, RoA1 = loput liitteen 1 maista, EEx = energianviejämaat, CHIND = Kiina ja Intia, RoW = muu maailma  (kuva 10.3, van der Linden ja Mitchell [2009]) (kuvan saa suurennettua napsauttamalla).

Takaisin alakohtien luetteloon

 

Maailmantalous sektoreittain

Wei ja Aaheim (2010) tutkivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmantalouteen. Heidän tavoitteenaan oli arvioida E1-ilmastoskenaarion taloudelliset vaikutukset maailmantalouteen. E1-ilmastoskenaario vastaa 2 °C lämpötilan nousua vuoteen 2100 mennessä, ja se kehitettiin ENSEMBLES (2009) -hanketta varten. Tutkimuksessa käytettiin yleistä GRACE-tasapainomallia. Kyseisellä mallilla mallinnettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiettyihin toimintoihin, kuten maan tuottavuuteen maa- ja metsätaloudessa, merien tuottavuuteen kalataloudessa ja lämmitysenergian kysyntään. GRACE-mallilla tutkittiin 11 sektoria ja kahdeksan aluetta, joista yksi oli Eurooppa. 

Talouteen kohdistuvien ilmastonmuutoksen vaikutusten GRACE-mallinnus perustui yhdeksään vaikutusfunktioon.
Tämä poikkesi yleisestä käytännöstä, sillä useimmat integroidut mallit kokoavat kaikki vaikutukset yhteen arvioon: kaikkia vaikutuksia edustaa ainoastaan yksi vahinkojen kustannusfunktio.

 
Yhdeksän vaikutusfunktion kalibrointi perustui eri tutkimusten tulkintoihin. E1-skenaarioon pohjautuvien kymmenen yleisen virtausmallin keskiarvon mallinnuksella – ilmastovaikutuksia ei mallinnettu – luotiin viiteskenaario.

Sen jälkeen ajoon otettiin mukaan yhdeksän vaikutusfunktiota, minkä tuloksena syntyivät vaikutusskenaariot.



Wei ja Aaheim (2010) korostivat, että heidän raporttinsa tulos kuvaa vaikutusta talouteen, mikäli suorat vaikutukset kuvaillaan yhdeksänä vaikutusfunktiota, eikä niinkään ilmastonmuutoksen todellisina vaikutuksina.



Kuvassa 3 näkyvät hinnan muutokset vaikutusskenaarion ja viiteskenaarion välillä sektoreittain ja alueittain vuosina 2010–2100 koko Euroopalle ja Venäjälle. Itämeren alueen tulosta ei voida määritellä, koska suoritettu mallinnus oli makroalueellinen.


Kuva 3. Muutokset (%) hinnassa viite- ja vaikutusskenaarioiden välillä vuosina 2010–2100 (kuva 4, Wei ja Aaheim [2010]) (kuvan saa suurennettua napsauttamalla).

Takaisin alakohtien luetteloon

 

Turismi (Eurooppa)

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Euroopan turismiin kesällä on tutkittu hankkeessa nimeltä PESETA (2007). Euroopan ilmaston sopivuutta turismille kesäisin arvioitiin turismin ilmastoindeksillä (Tourism Climate Index, TCI). TCI-indeksissä huomioitiin lämpötila, kosteus, auringonpaiste, sade ja tuuli. Käytetyt ilmastotiedot olivat kuukausittaiset tiedot vuosilta 1961–1990 ja 2071–2100. Laskelmissa käytettiin kahta alueellista ilmastomallia: HIRHAM, jonka pohjana oli HadAM3H A2, ja RCAO, jonka pohjana oli ECHAM4 A2. TCI-arvot laskettiin ilmastoskenaarioiden avulla, ja TCI:t ryhmiteltiin vuodenaikojen mukaan (PESETA, 2007).

Kesään ajoittuvan turismin ennustetut olosuhteet tulevaisuudessa on esitetty kuvan 4 kartoissa. Tämän tutkimuksen mukaan suurimmassa osassa Itämeren aluetta on tällä hetkellä erittäin hyvät olosuhteet turismille kesäisin, ja niiden ennustetaan muuttuvan tulevaisuudessa vielä paremmiksi. Ennusteet osoittavat, että olosuhteiltaan erinomaisiksi luokiteltavien alueiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Monilla pohjoisilla alueilla, joilla on tällä hetkellä hyväksyttävät tai hyvät olosuhteet, olosuhteet muuttuvat tulevaisuudessa erittäin hyviksi. Yleinen arvio kesään ajoittuvasta turismista Itämeren alueella tulevaisuudessa on kuvattu taulukossa 4 EEA:n (2008) tuloksista tulkittuna.

 

Kuva 4. Kesään ajoittuvan turismin arvioidut olosuhteet Euroopassa vuosina 1961–1990 ja 2071–2100 (kartta 7.6, EEA [2008]) (klikkaa suurentaaksesi kuvan).

Taulukko 4. Yhteenveto kesään ajoittuvan turismin viihtyisyysindeksistä.
(↑↑ huomattava kasvu, ↑ vähäinen kasvu, ↓ vähäinen vähennys) 

  SWE FIN   EST LAT  LIT   RUS  GER
Muutos ↑↑ ↑↑ ↑↑ ↑↑ ↑↑ ↓ 

Takaisin alakohtien luetteloon

 

Tutustu vaikutuksiin muilla sektoreilla:

» Maatalous
» Energia
» Asuminen ja vesi
» Metsätalous
» Terveys
» Luonnonympäristö