Suunnittelussa on huomioitava sekä investoinneista aiheutuvat suorat kustannukset että ylläpidosta aiheutuvat epäsuorat kustannukset, jotta päätökset ovat taloudellisesti järkeviä.

Suunnittelu vaikuttaa kunnan talouteen. Uusi infrastruktuuri edellyttää investointeja, ja myös vanhan infrastruktuurin ylläpito maksaa. Suunnittelun yhteydessä tehtävät päätökset muodostavat vuosikymmeniä, toivottavasti vuosisatoja säilyvän rakenteen. Kun tällaisia päätöksiä tehdään, infrastruktuurin pitkäaikainen ylläpito on otettava huomioon.

Suorat investointikulut, mukaan lukien maan ostaminen, kunnallistekniikan rakentaminen (esimerkiksi vesi- ja jätevesiputkien pituus ja keskuslämmitys) ja joukkoliikenne, voivat olla suuret. Maaperän tyypillä, peruskalliolla ja maisematyypillä voi olla suuri merkitys uutta infrastruktuuria rakennettaessa. Verkostojen ja palveluiden ylläpidon kustannukset ovat kuitenkin kokonaiskustannuksissa etusijalla suunnitteluvaiheessa. Mikäli suunnitteluprosessissa ei onnistuta huomioimaan kaikkia tärkeitä näkökohtia, epäsuorat kustannukset voivat olla merkittäviä. Esimerkkejä tästä ovat liikenneonnettomuudet, kulttuurisen tai historiallisen maiseman menetys ja maan arvon heikkeneminen.

Isoimman osuuden investointikuluista muodostaa palveluiden ja verkostojen (sähkö, lämmitys, puhdas ja likainen vesi, tiet, informaatioteknologia) järjestäminen. Opetuksen ja sosiaalialan peruspalvelut on taattava. Päiväkotien, koulujen, kotiavun ja terveyspalveluiden kaltaisia palveluita ei välttämättä tarvita suunnitteluprosessin alkaessa, mutta lopulta ne muodostavat suuren osuuden kunnan kustannuksista uudella alueella. Vaikka uusilla rakenteilla on melko suuret investointikulut, myös ylläpito maksaa pitkällä aikavälillä. Mikäli uudet alueet rakennetaan olemassa olevan infrastruktuurin sisälle tai ainakin olemassa olevan, tehokkaasti käytetyn infrastruktuurin yhteyteen, se tulee kunnalle halvemmaksi pitkällä aikavälillä.

Täydentävän suunnittelun ja hajautetun suunnittelun olennaisin ero on kustannusten ajoitus. Täydentävässä rakentamisessa kunnan investointikulut ovat suuret, mutta ylläpitokustannukset ovat alhaisemmat pitkällä aikavälillä. Syynä tähän on mahdollisuus käyttää olemassa olevia kunnan palveluita. Hajautetussa suunnittelussa kustannukset tulevat viiveellä. Kun palveluiden tarve syntyy, alueella ei ole tarpeeksi asukkaita täyttämään esimerkiksi koulun vähimmäiskapasiteettia. Tällaisissa tapauksissa kunnan on järjestettävä kyyti alueille, joilla on jo kouluja. Kun hajautetun alueen suunnittelu lopulta aloitetaan, se voi olla jo myöhäistä. Infrastruktuurin rakennuskustannukset ovat erittäin suuret, eikä toimivaa aluerakennetta ole välttämättä edes mahdollista luoda, koska alue on rakennettu ilman suunnittelua.

Kun suunnittelussa keskustellaan kustannuksista, huomioon on otettava myös muut sidosryhmät. Maanomistajat, mahdolliset uudet asukkaat, yrittäjät ja valtio ovat kiinnostuneet myös suunnittelun taloudellisesta puolesta. Uudet työskentelyalueet ja liikekeskukset luovat työpaikkoja ja tuloja kunnalle. Jos niitä ei suunnitella huolellisesti, seurauksena voi olla hajautuneempi kaupunkirakenne ja kunnan kustannukset päinvastoin kasvavat.

Tutustu myös seuraaviin aiheisiin suunnitellessasi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista:

» Paikallinen ilmasto ja tulevaisuuden ilmastoskenaariot
» Tiivis ja monipuolinen kaupunkirakenne
» Kestävä liikenne
» Energiatehokkuus
» Viihtyisä ja terveellinen ympäristö
» Julkinen osallistuminen ja sidosryhmien mukana olo
» Strateginen suunnittelu