Kestävä kehitys on määritelty kehitykseksi, joka tyydyttää nykyisten sukupolvien tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Brundtlandin komissio). Kestävä kehitys sisältää neljä perusulottuvuutta, jotka ovat

  • taloudellinen,
  • sosiaalinen,
  • ympäristöllinen ja
  • kulttuurinen kestävyys.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tuonut uusia näkökulmia kestävään kehitykseen. Vaikka kestävän suunnittelun "vanhat" näkemykset sopivat myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, mukaan on otettava uusiakin näkökulmia. Tässä työkalupakissa korostetaan erityisesti kestävän suunnitteluprosessin merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa.

Kestävää kehitystä ei voida ohjata kohti ilmastonmuutoksen hillitsemistä yksittäisellä päätöksellä. Kestävyys edellyttää eri alojen yhteistä lähestymistapaa. Muutos saadaan aikaan valitulla politiikalla, ja päätöksenteossa on taloudellisten seikkojen lisäksi huomioitava ympäristölliset, kulttuuriset ja sosiaaliset näkökulmat. Ilmastonmuutos ei ole ainoa alueellisen suunnittelun suuntaa määrittävä seikka, mutta sen tulisi olla tasavertainen lähtökohta muiden rinnalla.

Maan ja energian kaltaiset resurssit ovat rajallisia. Kestävissä päätöksissä on huomioitava resurssien tehokkaan ja tuottavan käytön periaatteet, jotta mahdollista tulevaa kehitystä ei vahingoiteta. Ympäristö muodostaa sellaisenaan rajat taloudelliselle, sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle. Kestävyyteen sisältyy myös ajatus sidosryhmien vuorovaikutuksesta; suunnittelu on suunnittelijoiden ja eri sidosryhmien välinen interaktiivinen prosessi.

Suunnitteluun kuuluu alueellinen (maakuntakaava), yleinen (yleiskaava) ja yksityiskohtainen taso (asemakaava). Ylempi taso hallitsee alempaa tasoa, joissain maissa jopa oikeudellisesti sitovalla tavalla. Suunnittelun hierarkkisuuteen kuuluu, että ylemmällä tasolla tehdyt päätökset näkyvät alemmalla hierarkkisella tasolla.  

Seuraavissa osiossa esitellään useita hillitsemis- ja sopeutumisideoita. Erilaisia ryhmiä on kahdeksan, joita on kuvailtu tarkemmin (tarkempia tietoja saa napsauttamalla kuvaa). Ilmasto, tiivis rakenne, liikenne, energia ja terveellinen ympäristö liittyvät suoraan suunnitteluprosessiin. Julkinen osallistuminen, strateginen suunnittelu ja kustannukset liittyvät enemmän suunnittelun poliittiseen näkökulmaan. Nämä tiedot toimivat johdantona ja muistilistana suunnittelijoille ja poliitikoille sekä käynnistettäessä uusia suunnitteluprosesseja että arvioitaessa tehtyjä päätöksiä.