Vastatoimien osio tuo selvyyttä seuraavaan kysymykseen:

Millaisia toimia tarvitaan ilmastonmuutoksesta syntyviin haasteisiin vastaamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen, kun halutaan luoda paikallinen vastatoimien toimintasuunnitelma?  

Osiossa saadaan lisätietoa varsinaisista vastatoimista sekä erityisesti siitä, mikä helpottaa tai vaikeuttaa näiden toimien toteuttamista käytännössä. Paikallisen vastatoimien toimintasuunnitelman laatimiseksi on vastattava viiteen kysymykseen:

  1. Mitkä ovat tärkeimmät vahvuudet ja heikkoudet, jotka liittyvät muutoksen kohtaamiseen omalla alueella tai talouden sektorilla?

  2. Mitkä ovat tärkeimmät vastatoimet, joilla haasteisiin voidaan vastata ja mahdollisuuksiin tarttua?

  3. Onko tärkeimpien toimijoiden välillä aukkoja vastuunjaossa tai yhteistyöalueilla, kun on kyse ilmastonmuutoksen kohtaamisesta omalla alueella?

  4. Mitkä ovat suurimmat puutteet ja opetukset, jotka havaittiin inventaarion, altistumisen ja herkkyyden sekä vastatoimien osioissa?

  5. Mikä on paikallisen vastatoimien toimintasuunnitelman tärkein sisältö ja ketkä ovat sen tärkeimmät toimijat?

Suosituksena on aloittaa puoli päivää (neljä tuntia) kestävällä työpajalla, jossa käsitellään kysymyksiä 1–3. Työpajassa laaditaan kaksi luetteloa, joissa ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen suurimmat vahvuudet ja heikkoudet sekä yhteistyöhön ja vastuuseen liittyvät merkittävimmät puutteet niiden eri tapojen osalta, joiden avulla ilmastonmuutokseen voidaan vastata. Prosessitiimi tekee yhteenvedon inventaarion, altistumisen ja herkkyyden sekä vastatoimien osion ensimmäisen osan tärkeimmistä tuloksista. Sen jälkeen voidaan järjestää työpaja, joka on suunnattu harjoituksessa A: Sidosryhmien kartoitus loppukäyttäjiksi tunnistetuille henkilöille sekä paikallisen vastatoimien toimintasuunnitelman keskeisimmille toimijoille. Tämän työpajan tuloksena on paikallisen vastatoimien toimintasuunnitelman luonnos.

Vastatoimien osio koostuu kolmesta harjoituksesta: