Jotta sovelluksesta tulisi mahdollisimman selvä, vastaa seuraaviin viiteen kysymykseen ennen haavoittuvuuden arviointiprosessin aloittamista.

1. Keskitytäänkö maantieteelliseen alueeseen vai talouden sektoriin?

Aluekeskeisen sovelluksen tavoitteena on tunnistaa suurimmat haasteet ja mahdollisuudet, joita ilmastonmuutos luo paikallisella alueella. Sovelluksessa huomioidaan yhteiskunta kokonaisuudessaan ja kaikki taloudellinen toiminta.

Toimintakeskeinen sovellus keskittyy tiettyyn toimintaan kohdistuviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kyse voi olla talouden sektorista, tietystä organisaatiosta (kuten kunnan yksikölle kuuluvista tehtävistä) tai tietystä sosiaalisesta ryhmästä. Toimintakeskeisen lähestymistavan tavoitteena on usein kehittää vastastrategia tälle tietylle toiminnalle.

Voit myös pohtia, miten ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat pitäisi yhdistää nykyiseen työhösi tai tiettyyn instituutioon tai prosessiin. Tässä lähestymistavassa ei niinkään keskitytä suuriin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, vaan pikemminkin siihen, miten mahdollisiin muutoksiin vastataan. Mietitään, mitä menetelmiä on paras käyttää.

2. Onko päätavoitteena hillitseminen, sopeutuminen vai molemmat?

Tärkeintä on päättää, mitä painotetaan. Jos päätavoitteena on sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen että siihen sopeutuminen, ne on tärkeä käsitellä erikseen jokaisessa harjoituksessa, jotta tärkeitä näkökulmia ei jää huomaamatta. Huomio voi myös olla hillitsemisen tai sopeutumisen tai molempien korostamisessa.

3. Ovatko keskipisteessä haasteet, mahdollisuudet vai molemmat?

Keskipisteessä voivat olla ilmastonmuutoksen myönteiset ja/tai kielteiset puolet eli ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja mahdollisuudet tai molemmat. Tärkeintä on päättää, mitä painotetaan. Jos huomio on sekä haasteissa että mahdollisuuksissa, ne on tärkeä käsitellä erikseen jokaisessa harjoituksessa, jotta tärkeitä näkökulmia ei jää huomaamatta.

4. Halutaanko käsitellä stressitekijöitä, vaikutuksia, vastatoimenpiteitä vai integroitua haavoittuvuutta?

Jotta eteneminen olisi helpompaa, yritä päättää, onko huomio

– stressitekijöiden tunnistamisessa eli ilmaston ja sosioekonomisissa muutoksissa, jotka vaikuttavat teihin
– toimintaanne mahdollisesti kohdistuvien muuttuvan ilmaston ja yhteiskunnan vaikutusten analysoinnissa
– siinä, miten ilmastonmuutoksen luomiin haasteisiin voitaisiin vastata.

Jos tärkein tavoite on stressitekijöiden tunnistaminen, on tehtävä Vastatoimet-osiossa olevat tehtävät. Jos haluat suorittaa integroidun haavoittuvuuden arvioinnin, on tehtävä kummassakin osiossa olevat tehtävät.

5. Millaisia resursseja ja materiaaleja prosessin tueksi on?

Ryhmäkeskustelujen laatu ja monipuolisuus ja siten myös tulosten arvo ja perusteellisuus korreloivat arvioon syötettävien tietojen ja materiaalin määrän kanssa. Tällaiset prosessit edellyttävät paljon tietoa erilaisista asioista. Siksi on tärkeä päättää, miten tiedot kerätään ja miten niitä käytetään arviointiprosessissa.

- Valmisteletko tukimateriaalin itse?
- Käytätkö konsulttien laatimia materiaaleja?
- Käytätkö avoimista lähteistä saatavia tietoja (ilmastoskenaariot jne.)?
- Onko perusteellisiin tutkimuksiin varoja?

Kuten monissa muissa ympäristö- ja talousarvioinneissa, vaikeinta on yleensä muodostaa ilmastomuutosten ja monien sosiaalisten toimien välinen yhteys eli arvioinnin herkkyysulottuvuus. Vaikka saataville tulee yhä enemmän uusia vaikutustutkimuksia, tieto on pirstaloitunutta ja usein monien paikallisten toimijoiden ulottumattomissa. Tällöin voit hyödyntää omia tietojasi kohteena olevasta järjestelmästä tai alueesta niiden suurimpien heikkouksien (ja mahdollisuuksien) havaitsemiseksi. Mukaan kannattaa ottaa henkilöitä, jotka liittyvät suoraan näiden rakenteiden toimintaan.

- Mitä resursseja on saatavilla analyyttiseksi tueksi?
- Mistä saat tukimateriaalia?
- Kuka kerää ja materiaalin ja tekee siitä yhteenvedon?

 

Jatka eteenpäin Haavoittuvuuden arviointiprosessin vaiheet