Harjoitus 4: Paikallinen herkkyys

Johdanto

Tässä harjoituksessa ryhmä pohtii sitä, miten tärkeysjärjestysluetteloissa olevat ilmastolliset (harjoitus 2) ja sosioekonomiset (harjoitus 3) haasteet ja mahdollisuudet vaikuttavat omaan paikalliseen alueeseen tai talouden sektoriin. Herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka paljon stressitekijät lopulta muuttavat paikallista aluetta tai talouden sektoria tai vaikuttavat niihin. Voidaan sanoa, että tässä harjoituksessa stressitekijöiden analyysit muuttuvat konkreettisiksi vaikutuksiksi.

Herkkyysanalyysi voidaan suorittaa määrätyllä alueellisella asteikolla, jolloin tavoitteena on tunnistaa tietyn alueen herkät kohdat. Analyysi voidaan tehdä myös organisaation tärkeimpien tavoitteiden ja toimintojen alakohtaisesta näkökulmasta. Tällöin sen tavoitteena on kartoittaa järjestelmän toiminnot ja osat, joihin ilmasto (ja sosioekonomiset stressitekijät) vaikuttaa eniten, tai selvittää, miten ilmasto ja sosioekonomiset stressitekijät vaikeuttavat tai edistävät olemassa olevia haasteita ja toimintoja.

On tärkeää, että kohdealueen tai sektorin nykyiset heikkoudet ja vahvuudet tunnetaan ja että niistä on kokemusta, jotta tulevaisuuden herkät alueet pystytään tunnistamaan.

- Mikäli kiinnostuksen kohteena on taloudellinen ja sosiaalinen kokonaiskehitys, mukaan on kutsuttava työntekijöitä osastoilta, jotka käsittelevät aluekehitystä ja pitkäaikaista suunnittelua, sekä työntekijöitä tärkeimpien teknisen infrastruktuurin osastojen, kuten vesi ja viemäri, sähkö, liikenne, terveydenhuolto, hätäpalvelut jne., strategiselta tasolta.

- Jos työskentelette tietyllä alalla, voitte toimia strategisella tasolla ja perehtyä siihen, miten ilmasto ja sosioekonomiset stressitekijät vaikuttavat strategisiin tavoitteisiin.

- Jos teitä kiinnostavat enemmän oman organisaationne tai osastonne toiminnot, varmistakaa, että kutsutte mukaan henkilöt, jotka oikeasti käyttävät ja ylläpitävät kyseisiä teknisiä järjestelmiä. Heillä on arvokasta tietoa järjestelmien heikoimmista ja herkimmistä osista.

- Kutsukaa tarvittaessa mukaan myös käyttäjät, jotka tunnistettiin harjoituksessa A: Sidosryhmien kartoitus..

Tämän harjoituksen tulokset toimivat harjoituksessa 7 tarvittavina tietoina.

Materiaali ja valmistelut

• Materiaali: erivärisiä kyniä, kamera, fläppitaulun kokoista paperia.
  
  
• Valmistele lyhyt esitys paikallisesta sosioekonomisesta skenaariosta, joka määriteltiin harjoituksessa 1. Mikäli tätä harjoitusta ei ole tehty, hyödynnä suurimpia ilmastollisia ja sosioekonomisia stressitekijöitä sekä tulevaisuuden yhteiskunnan tärkeimpiä ominaisuuksia, jotka tuotiin esiin harjoituksessa C: Ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja mahdollisuudet.
  
  
• Laadi luettelo herkistä toiminnoista (taulukosta 1).
  
  
• Valmistele fläppitaulun kokoiset paperit, joissa on harjoituksissa 2 ja 3 tärkeimmiksi luetteloidut ilmastolliset ja sosioekonomiset stressitekijät (varmista, että ne on muotoiltu siten, että niillä on merkitystä omalle alueelle tai talouden sektorille).
  
  
• Päätä, otetaanko mukaan hypoteettisia äärimmäisiä ilmastollisia tai sosioekonomisia tapahtumia. Arvioimalla hypoteettisia äärimmäisyyksiä saadaan selville heikoimpia kohtia ja vahvuuksia.
  
  
• Päätä, miten haluat järjestää herkkien osien tunnistamisen.  Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren alueella -osiossa, joka sisältää useita ilmaston vaikutusskenaarioita, saattaa olla hyödyllistä tietoa. Voit laatia kartan (jos se mielestäsi sopii sovellukseesi työskenneltäessä esimerkiksi alueellisen pitkäaikaissuunnittelun parissa) tai luettelot tärkeimmistä haasteista ja mahdollisuuksista (mahdollisesti tunnistettu aiemmin muissa projekteissa) tai strategisista tavoitteista.

Taulukko 1. Luettelo herkistä toiminnoista. (Taulukko on ladattavissa sivun oikeasta laidasta)

 
Harjoituksen ohjeet

1.  Prosessijohtaja esittelee harjoituksen.
   
   
2.  Prosessijohtaja esittelee valitun paikallisen sosioekonomisen skenaarion tärkeimmät ominaisuudet.
   
   
3. Ensimmäiseksi ryhmä määrittelee oman alueen tai talouden sektorin toiminnot, joita se pitää herkimpinä. Prosessijohtaja esittelee kartan (jos laadittu) tai luettelon, jossa on esimerkiksi mahdollisesti herkkien toimintojen määrä. Jokainen ryhmän jäsen miettii itsekseen, miten ilmaston vaihtelu hänen mielestään vaikuttaa tällä hetkellä paikalliseen alueeseen, organisaatioon tai talouden sektoriin. Ajatukset esitellään yksi kerrallaan ja niistä keskustellaan isommassa ryhmässä. Näkemykset lisätään taulukon 1 vasempaan sarakkeeseen. Keskustelun helpottamiseksi kannattaa aloittaa haasteista ja käsitellä sen jälkeen mahdollisuudet.
   
   
4. Nyt teillä on luettelo useista herkistä toiminnoista, jotka ovat jo altistuneet ilmaston vaihtelulle. Seuraavaksi mukaan otetaan ilmastonmuutos. Keskustelkaa kustakin herkästä toiminnosta suhteessa ilmastollisiin stressitekijöihin, jotka tunnistettiin harjoituksessa 2. Pohtikaa myös, kohdistuuko niihin tulevaisuudessa isompi vai pienempi vaikutus. Toiminnot voivat olla herkkiä useammalle kuin yhdelle stressitekijälle. Jokainen ilmastollinen stressitekijä merkitään taulukkoon.
   
   
5. Yrittäkää arvioida seuraukset, joita stressitekijöillä olisi paikalliselle alueelle tai talouden sektorille. Pyrkikää tarkkuuteen: kuvailkaa, mihin osiin vaikutus kohdistuu jne. Laittakaa sen jälkeen herkät toiminnot järjestykseen seurausten vakavuuden perusteella. Merkitkää taulukkoon tähdellä tai jollain tietyllä värillä toiminnot, joilla on vakavimmat seuraukset.
   
   
6. Keskustelkaa tietojenne perusteella siitä, miten stressitekijät vaikuttavat herkkiin osiin. Keskustelkaa myös siitä, onko teillä asiasta riittävästi tietoa. Mikäli tietoa mielestänne puuttuu, merkitkää se ylös ja päättäkää, miten tietoa hankitaan lisää.
   
   
7. Jos olette valinneet kartat, yrittäkää merkitä herkät toiminnot ja alueet karttaan. Kaikkia herkkiä toimintoja ja osia ei välttämättä ole olennaista merkitä karttaan. Jos keskitytte strategisiin tavoitteisiin, yrittäkää kuvailla, miten ilmastollinen stressitekijä vaikuttaa kykyyn saavuttaa tavoite. Jos kohteenanne ovat teknisen järjestelmän toiminnot, yrittäkää merkitä heikoimmat kohdat karttaan tai määritelkää, miten ilmastolliset stressitekijät pahentavat tai helpottavat nykyisiä ongelmia ja vahvuuksia.
   
   
8. Toistakaa vaiheet 4–6 sosioekonomisille stressitekijöille, jotka tunnistettiin harjoituksessa 3. Kuvailkaa taulukon jokaisella toimintaa kuvaavalla rivillä pahimmat skenaariot. Arvioikaa sen jälkeen, onko olemassa riski, että ilmastollisilla ja sosioekonomisilla stressitekijöillä on vuorovaikutusta omalla alueellanne tai talouden sektorilla. Yrittäkää kuvailla pahin mahdollinen tilanne, jossa vakavat sosioekonomiset ja ilmastolliset stressitekijät ilmenevät samaan aikaan. Millaisia vaatimuksia se asettaa kyvylle käsitellä tällaisia tilanteita?
   
   
9. Keskustelkaa seuraavaksi hypoteettisista äärimmäisistä ilmastollisista ja sosioekonomisista tapahtumista, jos olette päättäneet keskustella niistä. Prosessijohtaja esittelee hypoteettiset skenaariot ja ryhmän jäsenet keskustelevat vaikutuksista paikalliseen alueeseen tai talouden sektoriin. Muistakaa, että kyse ei ole siitä, onko muutos todennäköinen tai toivottava.

Takaisin harjoitukseen 3: Sosioekonomisten stressitekijöiden kartoitus   
Jatka harjoitukseen 5: Sopeutumiskyvyn tunnistaminen ja arviointi