1. Johdanto | 4. Tulos |
2. Tavoite | 5. Materiaali ja valmistelut |
3. Tarvittavat tiedot | 6. Harjoituksen ohjeet |
Tässä harjoituksessa käytetään hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) Special Report on Emissions Scenarios (SRES) -raportin (IPCC, 2000) sosioekonomisten skenaarioiden yhteenvetoa perustana keskusteluille siitä, millaisena prosessitiimin jäsenet näkevät maailman tulevaisuuden ja miten se heidän mielestään vaikuttaa heidän paikalliseen alueeseensa ja talouden sektoriin tai toimintaan.
Yhteenveto SRES-raportin neljän sosioekonomisen skenaarion ominaisuuksista maailman kehityksen, talouden kasvun, väestön ja teknologian muutoksen osalta esitellään kuvassa 1. Näitä skenaarioita käytetään perustana arvioitaessa yhteiskunnan tulevia kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi ne muodostavat tärkeän lähtökohdan malleille, joiden avulla laaditaan ilmastonmuutoksen skenaarioita ja ennustetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia sosioekonomisiin ja luonnon järjestelmiin.
Tarkoituksena on, että tässä harjoituksessa valitaan yksi todennäköinen, paikallisesti mukautettu sosioekonominen skenaario. Se tarkoittaa yhtenäistä kuvaa siitä, miltä tulevaisuuden yhteiskunta osallistujien mielestä näyttää paikallisella alueella tai miten se vaikuttaa talouden sektoriin tai toimintaan ja millaista ilmastopolitiikka tällaisessa yhteiskunnassa todennäköisesti harjoitetaan. Sille, miltä tulevaisuuden yhteiskunta näyttää, on monia vaihtoehtoja, mutta ryhmän tulisi valita yksi, jota kaikki jäsenet kannattavat ja jota voidaan käyttää perustana tulevassa työssä.
Tulokset harjoituksesta C: Ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja mahdollisuudet.
Yksi paikallisesti mukautettu sosioekonominen skenaario, johon sisältyvät suurimmat muutostekijät ja tulevaisuuden ilmastopolitiikan elementit nykyhetkestä 30–50 vuoden päähän. Paikallisesti mukautettua sosioekonomista skenaarioita käytetään herkkyyden analysoinnissa harjoituksessa 4 ja haavoittuvuuden kokonaisarvioinnissa.
Jos haluat lisätietoja, katso IPCC, 2000 ja Parry et al., 2004.
- Fläppitaulun kokoinen versio kuvasta 1: skenaarioiden ominaisuuksien yhteenvedot ja yksi A4-kokoinen paperi kullekin skenaariolle.
- Fläppitaulun kokoinen versio haasteiden ja mahdollisuuksien taulukosta, joka saatiin harjoituksessa C: Ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja mahdollisuudet tehdystä kartoituksesta.
- Tulosteet paikallisista kartoista (jos haluat ohjata keskustelua karttojen avulla).
- Prosessijohtajan tulisi opetella neljän sosioekonomisen skenaarion perusrakenne.
Kuva 1. Yhteenveto neljän SRES-skenaarion ominaisuuksista (IPCC, 2007a).
- Prosessijohtaja esittelee harjoituksen tavoitteen ja tuloksen.
- Prosessijohtaja esittelee neljä skenaariota (kuva 1) fläppitaulun kokoisilla papereilla ja selittää, miksi sosioekonomisia skenaarioita käytetään ilmastotyössä. Käsiteltävänä tulee olla yksi melko löyhästi määritelty ajanjakso, joka on 30–50 vuoden päässä nykyhetkestä.
- Prosessijohtaja esittelee haasteiden ja mahdollisuuksien taulukot, jotka prosessitiimi laati johdantona toimivassa harjoituksessa C: Ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja mahdollisuudet.
- Ryhmä keskustelee sosioekonomisten skenaarioiden yhteenvetojen todennäköisyydestä, kun pohditaan, millainen maailma on tulevaisuudessa. Ryhmä keskustelee ilmastonmuutoksen mahdollisista suunnista.
– Onko maailmassa enemmän eriarvoisuutta?
– Mitkä ovat muutoksen suurimmat aikaansaajat?
– Onko ympäristön tai talouden muutoksella suurin merkitys?
– Onko globaalilla tai alueellisella tasolla enemmän vaikutusta vai syntyykö itsenäisempiä paikallisia yhteisöjä? - Ryhmä valitsee skenaarion, jota se pitää todennäköisimpänä maailmalle.
- Globaalilla tasolla tapahtuva muutos todennäköisesti jakautuu epätasaisesti eri alueille. Keskustelkaa nyt siitä, miten luulette oman paikallisen alueenne kehittyvän seuraavien 30–50 vuoden kuluessa. Oletuksena on, että maailma kehittyy äsken valitsemanne skenaarion mukaisesti. Mitkä ovat oman alueenne haasteet ja mahdollisuudet?
- Skenaarioissa ei ole mukana ilmastopolitiikan vaikutuksia. Tiukempien ilmastopolitiikoiden seurauksena syntyy vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutuksetkaan eivät ole niin merkittäviä ja päinvastoin. Keskustelkaa siitä, miten luulette ilmastopolitiikan kehittyvän maailmanlaajuisella, EU:n ja kansallisella tasolla seuraavien 30–50 vuoden aikana yleisesti tai omien talouden sektoreiden tai toimintojen kannalta. Käyttäkää laajoja aihepiirejä, kuten ankarat hiiliverot, maailmanlaajuinen päästökauppa, merkittävät taloudelliset resurssit hillitsemiseen ja sopeutumiseen, alhainen teknologian siirto, suurempi riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta sekä vähäinen yhteistyö maailmanlaajuisella tasolla.
- Paikallisesti mukautettu sosioekonominen skenaario. Harjoituksen viimeisessä osassa pyritään tekemään yhteenveto suurimmista muutostekijöistä (taloudelliset, ympäristöön liittyvät, sosiaaliset, demografiset ja teknologiset seikat) ja ilmastopolitiikoista, jotka vaikuttavat omaan paikalliseen alueeseen tai talouden sektoriin tai toimintaan. Tämä osa näyttää hieman erilaiselta sen mukaan, mikä on projektin tavoite. Jos keskitytte aluenäkökulmaan, voitte käyttää karttoja (strategisia aluesuunnitelmia) kriittisimpien alueiden ja kohteiden määrittämisessä. Jos keskitytte toimintaan, voitte yhdistää muutoksen ja ilmastopolitiikan taustavaikuttimet talouden sektorin tai toiminnon tärkeimpiin toimiin (tavoitteisiin).
- Työskentely karttojen kanssa:
- Asettakaa kartat pöydälle.
- Jos maailma muuttuisi tähän suuntaan, miettikää, mitä huomattavia taloudellisia, sosiaalisia, demografisia ja teknologisia seurauksia sillä voisi olla omalle alueellenne tai tietylle alalle. Ryhmän jäsenten olisi hyvä miettiä asiaa itsekseen 5–10 minuuttia.
- Keskustelkaa ryhmässä suurimmista sosioekonomisista seurauksista ja niiden vaikutuksista alueellisella tasolla. Merkitkää kartoille alueet, joita asia erityisesti koskee. - Huomio on toimintanäkökulmassa:
- Joko prosessijohtaja tai ryhmä laatii luettelon, joka sisältää toimintojen tärkeimmät tavoitteet.
- Jos maailma muuttuisi tähän suuntaan, miettikää, mitä huomattavia taloudellisia, sosiaalisia, demografisia ja teknologisia seurauksia sillä voisi olla toiminnoillenne. Ryhmän jäsenten olisi hyvä miettiä asiaa itsekseen 5–10 minuuttia.
- Keskustelkaa ryhmässä suurimmista sosioekonomisista seurauksista ja niiden vaikutuksista alueellisella tasolla. Yrittäkää päästä yksimielisyyteen siitä, mihin toiminnan osiin vaikutus olisi suurin.
Jatka harjoitukseen 2: Ilmastollisten stressitekijöiden kartoitus